Siirry pääsisältöön

Sieluni hymyt -haaste


Ulla kutsui mukaan Sieluni hymyt -haasteeseen - kiitos! Haasteen alkuperä löytyy Iltatähden syttyessä -blogista, ja ideana on listata pieniä ja suuria asioita, jotka tekevät onnelliseksi:
Listaa ne pienet ja miksei suuretkin asiat, jotka tekevät juuri sinut onnelliseksi, jaa blogissasi tai muualla somessa ja lähde jakamaan hyvää mieltä eteenpäin haastamalla muutkin miettimään syitä olla onnellinen.
Minulle onnellisuus on varsin yksityistä, en postaile somessa hashtagilla #onnellisuus vaan pidän niin ilot kuin surut enemmän ominani. Onnellisuutta olen kuitenkin miettinyt vuosien mittaan paljon, ja haasteen myötä asia alkoi taas mietityttää runsaasti.

Olen viime vuosina tullut siihen tulokseen, että onnellisuus on paljolti asennekysymys. Silti se ei ole vain sitä, ja on tilanteita, joissa asenne ei auta, kun liikaa tai liian suuria asioita kaatuu päälle. On aikoja, jolloin onnellinen olotila tuntuu karkaavan kerta kaikkiaan tavoittamattomiin, ja on aikoja, jolloin onnellisuutta ammentaa arjen pienistä asioista: lapsen ilosta ja siivotusta kodista.

Arki kai lopulta onkin suuri onnellisuuden lähde. Tänään hetki, kun sain istua rauhassa juomaan kahvia, teki minut onnelliseksi. Myös tunne kiireettömyydestä on armollinen aikana, jolloin tekemättömiä töitä riittää. Onnelliseksi tekee tänään keväinen auringonpaiste, mutta huomenna se voi jo hermostuttaa, sillä se paljastaa raa'asti pesemättömät ikkunat. Tänään riittää tämä, huomenna tarvitaan ehkä jotain muuta.

Siinä kai onkin onnellisuuden paradoksi. Tänään olen onnellinen, eilen oikeastaan en, eikä mikään tässä välissä ole juuri muuttunut. Onko onnellisuus mielentila, joka vaihtelee siinä, missä tunteetkin? Tänään pystyn huomaamaan ne asiat, jotka ovat elämässä onnea tuovia ja tärkeitä, niin kuin vaikkapa läheiset, terveys, oma aika, riittävä yöuni, kiinnostava kirja, maittava ruoka, hyvä musiikki tai kaunis sää. Eilen en niitä huomannut vaan keskityin murehtimaan arjen pieniä haasteita, jotka tänään tuntuvat pieniltä. Eilen ne vielä olivat jättimäisiä.

Haahuilevasta pohdinnastani selvinnee ainakin se, että onnellisuuden avaimia en omista. Sen sijaan uskon, että onnellisuus syntyy pienistä asioista, eikä sitä voi käskeä syntymään. Sille voi avata ovea, jotta se pääsee helpommin luokse, mutta luulen, että kukaan ei voi olla onnellinen aina.

Näiden sanojen myötä lienee selvää, että onnellisuuskonsulttia minusta ei tule. Onneksi se ei ole koskaan haaveisiini kuulunutkaan, vaan ammatillinen onnellisuuteni syntyy muissa tehtävissä.

Onnellisuuspohdintaan haastan mukaan seuraavat blogit: Luettua elämää, Kirjan pauloissa ja Tarukirja. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista!

Kommentit

  1. Hieno teksti onnellisuudesta, Jonna.

    Onnea viikonloppuusi <3

    VastaaPoista
  2. Hyvä teksti ja hienoa pohdintaa. Yhdyn moniin ajatuksiisi. Ehkä helposti ajatellaan, että onnellisuus on päämäärä, joka on siellä tunneskaalan toisessa ääripäässä. Itse ajattelen, että onnellisuus on sellainen liukuva olotila, joka voi olla totta, vaikka samalla tai toisinaan tuntisi myös surua, tyytymättömyyttä jne. Onnellisuus ei mielestäni sulje muita tunteita ulkopuolelle, ei edes negatiivisia. Vähön filosofiseksi ehkä meni, mutta ajatuksesi innostivat minutkin pohtimaan :) Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiina! Niin minäkin ajattelen, että onni on liukuvaa, ja elämään kuuluu monenlaisia tunteita - onneksi.

      Poista
  3. Kiitos haasteesta! ❤ Tunnistan kirjoituksesta paljon itsestäni. Yhtenä päivänä onni on piilossa, vaikka seuraavana se taas näkyy sellaisessakin, jossa sitä ei eilen nähnyt, vaikka vieressä olisi koko ajan. Päivät eivät ole samanlaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos osallistut haasteeseen! ♥ Päivät eivät tosiaan ole samanlaisia, ja hyvä niin. :)

      Poista
  4. Kiitos haasteesta! Heti herää ajatuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, jos osallistut! Odotan innolla postaustasi.

      Poista
  5. On kyllä totta, että onnellisuus on ainakin osin asennekysymys. Siitä sain itse todisteen viimeksi tänään, kun vastaan tuli yksi pieni harmittava asia. En jäänyt sitä murehtimaan, vaikka asia mielessäni on nytkin, vaan olen nauttinut sunnuntaista.

    Ja kaikki arjen pienet asiat, ne ovat usein niitä parhaimpia.

    Keväistä sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ilahduttavaa joskus huomata niitä hetkiä, jolloin asenne ratkaisee. Kiitos, hyvää alkavaa kevätviikkoa!

      Poista
  6. Niin minäkin ajattelen - että onni on arjessa ja pienissä asioissa ja toisina päivinä todempaa kuin toisina. Hienoja pohdintoja, onnen tuntuisia.

    Onnenhetkiä alkavaa viikkoon <3

    VastaaPoista
  7. kiitos, kun jaoit syvällisiä ajatuksiasi. Ja kiitos haasteesta. Kirjoittelen omista onnen hymyistäni lähipäivinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos kirjoittelet aiheesta.

      Poista
    2. Viimein listailin sieluni hymyjä. Mukavaa viikonloppua.
      http://kirjanpauloissa.blogspot.fi/2016/04/sielun-hymyja.html

      Poista
    3. Mukavaa, kun osallistuit haasteeseen. Hyvää viikonloppua!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok