Siirry pääsisältöön

Jens Andersen: Astrid Lindgren - Tämä päivä, yksi elämä

"Vimmerbyssä toimii nykyisin Astrid Lindgrenille omistettu huvipuisto, jossa kävijä kohtaa miellyttävän ja lämminhenkisen tunnelman ja kirjoista tutut vahvat, hassut ja iloiset satuhahmot. Astird Lindgrens Världin välittämä kuva ei ole mitenkään väärä, muttei myöskään koko totuus kirjailijan tuotannosta, jossa juurettomuus, onnettomuus ja suru nousevat esiin siinä missä hyvä olo, elämänilo ja kermakakkukomiikkakin."
Jens Andersen:
Astrid Lindgren - Tämä päivä, yksi elämä
(WSOY 2016)
Alkuteos Denna dagen, ett liv. En biografi över Astrid Lindgren
Suomentanut Kari Koski
436 sivua
Jens Andersenin elämäkerta legendaarisesta ruotsalaiskirjailija Astrid Lindgrenistä (1907-2002) on viehättävää, elämänmakuista luettavaa. Kun lapsena Veljeni Leijonamieleen ja Ronja ryövärintyttäreen (muiden muassa) ihastunut ja rakastunut lukija tarttuu hienon kirjailijan elämäkertaan, ovat odotukset korkealla. Onneksi Andersen täyttää odotukset tuomalla lukijansa lähelle kirjailijan kaikessa moninaisuudessaan.

Teos etenee perinteiseen tapaan kronologisesti, ja se sopii kyllä hyvin. Lindgrenin laaja tuotanto kytkeytyy osaksi monivaiheista elämää, jonka kipukohtiin lukeutuvat niin oman lapsen jättäminen jo vauvana muiden hoiviin kuin puolison alkoholiongelma. Toisaalta iloa tuovat varmasti perhe-elämä ja lapset sekä menestys kirjailijana.

Lapsuuden rakkaiden lukukokemusten muistoihin nojaten on ilahduttavaa lukea siitä, miten Astrid Lindgren suhtautui lapsiin. Hän oli omille lapsilleen äiti, jolla riitti mielikuvitusta ja rakkautta, ja valtaville määrille maailman lapsia hän on ollut satutäti, joka on onnistunut mielikuvituksellaan ja tarkkanäköisyydellään koskettamaan. Lindgrenin toive lasten kohtaamisesta oli varmasti aikanaan poikkeuksellinen mutta on edelleenkin tärkeä:
Minä tosiaankin toivoisin, että me aikuiset oppisimme mitä pikimmin kunnioittamaan lapsia, ymmärtäisimme tosissamme, että "pikkulapsetkin ovat ihmisiä" ja tekisimme siitä omat johtopäätöksemme.
Kirjailijan usko tulevaisuuteen kytkeytyy vahvasti uskoon lapsuuden ja lasten voimasta:
Tarvitaan onnellisempia ihmisiä luomaan elämisen arvoinen maailma. On varmasti montakin hyvää syytä suhtautua tulevaisuuteen epäluuloisesti, mutta ainakaan minä en voi olla tuntematta hienoista optimismin pilkahdusta, kun katselen huomispäivän ihmisiä, lapsia ja nuoria, jotka varttuvat juuri nyt. He ovat iloisia ja vilpittömiä ja varmoja itsestään aivan eri tavalla kuin mikään aiemmista sukupolvista.
Andersenin teoksen sivuilta muotoutuu kuva kirjailijasta, joka on lempeä ja rakastava mutta samalla kunnianhimoinen liikenainen, joka asettaa oman rimansa korkealle. Hän on myös aktiivinen eräissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä ja osallistuu voimakkaasti ainakin poliittiseen ja eläintensuojelua koskevaan keskusteluun. Itseään tarkastellessaan hän toteaa olevansa "niin tavallinen kuin olla voi" ja taipuvainen surumielisyyteen.
Tämä surumielisyys on kai seurannut minua nuoruudesta asti. Tosi iloinen olin vain lapsena, ja ehkä minusta sen vuoksi onkin ihanaa kirjoittaa kirjoja, joissa saan elää uudelleen siinä ihmeellisessä tilassa.
Silti kirjan sivuilta välittyy voimakkaasti kuva naisesta, joka katselee maailmaa pilke silmäkulmassa ja omaa merkittävän määrän mielikuvitusta. Andersen ohittaa jotkut kirjailijan teokset lyhyellä maininnalla, mutta monesta teoksesta kerrotaan laajemmin. Kokonaisuutena elämäkerta on monipuolinen, mielenkiintoinen ja inspiroiva.

Maija jäi toivomaan läheisempää näkökulmaa, mutta Mai antaa kirjalle viisi tähteä. "Kelpo elämäkerta", toteaa Liisa ja Ulla kiittelee kirjan eleettömyyttä.

Helmet 2016 -listalla teos sijoittuu kohtaan 20. Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan.

Kommentit

  1. Ah Astrid! Minäkin uskon, että tämä on hieno kirja. Tämä odottelee lukupinossani ja olen tätä jo vähän silmäillytkin, mutta vielä en ole ehtinyt tähän kunnolla tarttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulenpa, että kirja vie sinut mukanaan, kunhan sen pariin kunnolla ennätät. :)

      Poista
  2. Minäkin pidin tästä kirjasta kovasti ja koin pääseväni lähelle Lindgreniä - olihan kirjassa esimerkiksi paljon lainauksia hänen kirjeistään ja päiväkirjamerkinnöistään. Myös Lindgrenin persoonan eri puolet välittyivät hyvin, mikä näkyy noissa valitsemissasi lainauksissakin: optimismia, uskoa lapsiin, mutta myös surumielisyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että pidit! Andersen onnistuu tosiaan tuomaan Lindgrenin mukavasti lähelle lukijaa. Pitää ehkä hankkia kirja omaan hyllyyn, jotta sitä voisi aika ajoin selailla.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii