Siirry pääsisältöön

Jens Andersen: Astrid Lindgren - Tämä päivä, yksi elämä

"Vimmerbyssä toimii nykyisin Astrid Lindgrenille omistettu huvipuisto, jossa kävijä kohtaa miellyttävän ja lämminhenkisen tunnelman ja kirjoista tutut vahvat, hassut ja iloiset satuhahmot. Astird Lindgrens Världin välittämä kuva ei ole mitenkään väärä, muttei myöskään koko totuus kirjailijan tuotannosta, jossa juurettomuus, onnettomuus ja suru nousevat esiin siinä missä hyvä olo, elämänilo ja kermakakkukomiikkakin."
Jens Andersen:
Astrid Lindgren - Tämä päivä, yksi elämä
(WSOY 2016)
Alkuteos Denna dagen, ett liv. En biografi över Astrid Lindgren
Suomentanut Kari Koski
436 sivua
Jens Andersenin elämäkerta legendaarisesta ruotsalaiskirjailija Astrid Lindgrenistä (1907-2002) on viehättävää, elämänmakuista luettavaa. Kun lapsena Veljeni Leijonamieleen ja Ronja ryövärintyttäreen (muiden muassa) ihastunut ja rakastunut lukija tarttuu hienon kirjailijan elämäkertaan, ovat odotukset korkealla. Onneksi Andersen täyttää odotukset tuomalla lukijansa lähelle kirjailijan kaikessa moninaisuudessaan.

Teos etenee perinteiseen tapaan kronologisesti, ja se sopii kyllä hyvin. Lindgrenin laaja tuotanto kytkeytyy osaksi monivaiheista elämää, jonka kipukohtiin lukeutuvat niin oman lapsen jättäminen jo vauvana muiden hoiviin kuin puolison alkoholiongelma. Toisaalta iloa tuovat varmasti perhe-elämä ja lapset sekä menestys kirjailijana.

Lapsuuden rakkaiden lukukokemusten muistoihin nojaten on ilahduttavaa lukea siitä, miten Astrid Lindgren suhtautui lapsiin. Hän oli omille lapsilleen äiti, jolla riitti mielikuvitusta ja rakkautta, ja valtaville määrille maailman lapsia hän on ollut satutäti, joka on onnistunut mielikuvituksellaan ja tarkkanäköisyydellään koskettamaan. Lindgrenin toive lasten kohtaamisesta oli varmasti aikanaan poikkeuksellinen mutta on edelleenkin tärkeä:
Minä tosiaankin toivoisin, että me aikuiset oppisimme mitä pikimmin kunnioittamaan lapsia, ymmärtäisimme tosissamme, että "pikkulapsetkin ovat ihmisiä" ja tekisimme siitä omat johtopäätöksemme.
Kirjailijan usko tulevaisuuteen kytkeytyy vahvasti uskoon lapsuuden ja lasten voimasta:
Tarvitaan onnellisempia ihmisiä luomaan elämisen arvoinen maailma. On varmasti montakin hyvää syytä suhtautua tulevaisuuteen epäluuloisesti, mutta ainakaan minä en voi olla tuntematta hienoista optimismin pilkahdusta, kun katselen huomispäivän ihmisiä, lapsia ja nuoria, jotka varttuvat juuri nyt. He ovat iloisia ja vilpittömiä ja varmoja itsestään aivan eri tavalla kuin mikään aiemmista sukupolvista.
Andersenin teoksen sivuilta muotoutuu kuva kirjailijasta, joka on lempeä ja rakastava mutta samalla kunnianhimoinen liikenainen, joka asettaa oman rimansa korkealle. Hän on myös aktiivinen eräissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä ja osallistuu voimakkaasti ainakin poliittiseen ja eläintensuojelua koskevaan keskusteluun. Itseään tarkastellessaan hän toteaa olevansa "niin tavallinen kuin olla voi" ja taipuvainen surumielisyyteen.
Tämä surumielisyys on kai seurannut minua nuoruudesta asti. Tosi iloinen olin vain lapsena, ja ehkä minusta sen vuoksi onkin ihanaa kirjoittaa kirjoja, joissa saan elää uudelleen siinä ihmeellisessä tilassa.
Silti kirjan sivuilta välittyy voimakkaasti kuva naisesta, joka katselee maailmaa pilke silmäkulmassa ja omaa merkittävän määrän mielikuvitusta. Andersen ohittaa jotkut kirjailijan teokset lyhyellä maininnalla, mutta monesta teoksesta kerrotaan laajemmin. Kokonaisuutena elämäkerta on monipuolinen, mielenkiintoinen ja inspiroiva.

Maija jäi toivomaan läheisempää näkökulmaa, mutta Mai antaa kirjalle viisi tähteä. "Kelpo elämäkerta", toteaa Liisa ja Ulla kiittelee kirjan eleettömyyttä.

Helmet 2016 -listalla teos sijoittuu kohtaan 20. Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan.

Kommentit

  1. Ah Astrid! Minäkin uskon, että tämä on hieno kirja. Tämä odottelee lukupinossani ja olen tätä jo vähän silmäillytkin, mutta vielä en ole ehtinyt tähän kunnolla tarttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulenpa, että kirja vie sinut mukanaan, kunhan sen pariin kunnolla ennätät. :)

      Poista
  2. Minäkin pidin tästä kirjasta kovasti ja koin pääseväni lähelle Lindgreniä - olihan kirjassa esimerkiksi paljon lainauksia hänen kirjeistään ja päiväkirjamerkinnöistään. Myös Lindgrenin persoonan eri puolet välittyivät hyvin, mikä näkyy noissa valitsemissasi lainauksissakin: optimismia, uskoa lapsiin, mutta myös surumielisyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että pidit! Andersen onnistuu tosiaan tuomaan Lindgrenin mukavasti lähelle lukijaa. Pitää ehkä hankkia kirja omaan hyllyyn, jotta sitä voisi aika ajoin selailla.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...