Siirry pääsisältöön

Renée Knight: Kenenkään ei pitänyt tietää

"Hän on keskeinen henkilöhahmo, tärkeä tekijä kirjan juonenkululle. Vaikka nimet on muutettu, yksityiskohdista ei voi erehtyä, ei edes vaatteista, jotka hänellä oli yllään sinä iltapäivänä. Kätketty osa hänen elämästään. Salaisuus, jota hän ei ole kertonut kenellekään, edes miehelleen tai pojalleen - kummallekaan niistä, jotka luulevat tuntevansa hänet paremmin kuin kukaan muu. Kukaan maailmassa ei olisi voinut keksiä omasta päästään sitä, minkä Catherine on juuri kokenut."
Renée Knight:
Kenenkään ei pitänyt tietää
(Otava 2016)
Alkuteos Disclaimer 2015
Suomentanut Arto Schroderus
270 sivua (e-kirja)
Kenenkään ei pitänyt tietää on trilleri, jonka päähenkilönä toimii Catherine, pienen perheen äiti ja dokumenttiohjaaja. Catherinen elämä on tavallista ja työntäyteistä, perheen nuorta aikuisuutta elävä poika Nicholas tosin aiheuttaa hieman huolta. Suurempaa huolta aiheuttaa kuitenkin kirja, joka päätyy salaperäisesti Catherinen kotiin.

Catherinen mielenrauha järkkyy pahemman kerran, kun hän ymmärtää, että kirja kertoo hänestä. Teos vie naisen kahdenkymmenen vuoden taakse Espanjaan: perheloma katkesi, kun puoliso Robert joutui palaamaan kotimaahan, ja Catherine jäi viettämään rantalomaa kahdestaan pienen Nicholasin kanssa. Loman päätös ei suju suunnitelmien mukaan vaan Catherine palaa kotiin mukanaan Nicholaksen lisäksi valtava salaisuus, jonka hän uskoo haudanneensa. Vuosien hiljaisuuden jälkeen salaisuus palaakin Catherinen silmien eteen kirjan muodossa.

Catherinen ohella tärkeäksi hahmoksi nousee yksinäinen mies, Stephen Brigstocke. Hän on katkera ja väsynyt, menettänyt oikeastaan kaiken, mutta elämään tuo uutta sisältöä mahdollisuus maksaa vanhat velat. Mies on hahmona hyvin epämiellyttävä mutta uskottava.

Kenenkään ei pitänyt tietää on kiinnostava, koukuttava trilleri suuresta salaisuudesta, joka vaikuttaa kenties koko elämään, vaikka - tai juuri siksi, koska - sen yrittää haudata syvälle muistojen kellariin. Syyllisyys ja menneisyydessä tehdyt ratkaisut painavat ja kulkevat mukana. Ehkä kaiken ytimeen asettuu kuitenkin kysymys siitä, kuinka hyvin me voimme läheisemme tuntea ja kuinka omat tulkintamme ja ajatuksemme asettuvat lasiksi katseemme tielle. Vääristääkö vai kirkastaako lasi sen, mitä näemme - se lienee paljolti kiinni meistä itsestämme. Luottaa vai epäillä, siinäpä pohdittavaa.

Knight kieputtaa tarinan sellaisille kierroksille, että lopulta kirjaa ei meinannut malttaa laskea käsistä. Alkuun ihmettelin kerrontaratkaisua, mutta se sai oikein oivan selityksen lopulta. Onko loppuratkaisu kaikilta osin uskottava - mielestäni ei. Sen kuitenkin antaa anteeksi, kun tarina pitää niin hienosti otteessaan ja kun lopussa ei kuitenkaan päädytä liian ilmeisiin päätöslauselmiin.

Knightin esikoisteoksesta ovat kirjoittaneet myös ainakin Kuutar, MaiUllaAnnikaKrista, Tuija ja Susa.

Kommentit

  1. Ne nuotiot, ne nuotiot... hiukan epäilytti minua, mutta kirjailijan vapaus oli niissä nuotioissa.
    Voi kuinka vähällä ihmisen saa mustamaalattua ja elämän pilattua, siihen ei tarvita edes kirjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuotiot tosiaan. Ja muutenkin oli vähän vedetty mutkia suoriksi, mutta kirjailijalla tosiaan on vapautensa.
      On kauheaa ajatella sitä, miten helppoa ihmisestä on uskoa pahaa, vaikka vaihtoehtona olisi ajatella myös hyvää.

      Poista
  2. Olen katsellut tätä kirjaa pariin otteeseen, että joskohan tarttuisi... Ehkäpä sittenkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä sopii hyvin sellaisiin hetkiin, kun kaipaa jotain koukuttavaa lukemista. :)

      Poista
  3. Olen katsellut tätä kirjaa pariin otteeseen, että joskohan tarttuisi... Ehkäpä sittenkin! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on