Siirry pääsisältöön

Viiden kirjan haaste

Aika monta kirjaa on kesken...
Sain MarikaOksalta viiden kirjan haasteen - kiitos siitä! Olen haasteen Facebookissa huomannut, mutta en ole siihen ehtinyt reagoida. Niinpä olikin mukavaa havaita sen rantautuneen myös tänne blogimaailmaan - ja vieläpä tulla pyydetyksi mukaan kirjalistaukseen!

Tässäpä kirjallisia vastauksiani.

Kirja, jota luen parhaillaan
No niin, tässä kohtaa tuleekin sitten jo viisi kirjaa mainittua. Jostain syystä olen viime aikoina lukenut useampaa kirjaa yhtä aikaa. On ollut mukavaa napata luettavaksi teos, joka sopii juuri senhetkiseen mielentilaan, ja iPadilla kulkeva kirja on mukavasti ulottuvilla lähes aina, jos joudun hetken odottelemaan esimerkiksi lasten harrastusten loppumista.
Tällä hetkellä kesken on Merete Mazzarellan Aurinkokissan vuosi - kauniisti kirjoitettu kirja, joka tarjoaa oivalluksia ja ajatuksia elämästä ja ikääntymisestä. Tuntuu, että on hyväksi antaa Mazzarellan ajatuksille aikaa sen sijaan, että niitä ahmisi kerralla paljon.
Kesken on myös Andrés Neumanin Vuosisadan matkustaja. Kirja etenee hitaasti, mutta varmasti. Tuntuu, että sen parissa pitää keskittyä, ja siksi se usein jää odottamaan aikaa parempaa.
Kolmantena mainitsen tabletillani majailevan tietokirjan, Tuomas Mustikaisen teoksen Kielletty kansa - elämää palestiinalaisalueilla. Vaikuttava teos, jonka ahmin varmaan piakkoin loppuun.
Erkka Mykkäsen Kolme maailmanloppua on novellikokoelma, jota on kiva lukea vähitellen, novelli kerrallaan. Sivuja ei ole paljon, mutta hetki kirjan parissa vielä menee.
Viidentenä lukupinossani on Anne Leinosen Vaskinainen, joka tarjoaa tietä toisenlaiseen fantasiamaailmaan.

Kirja, josta pidin lapsena
Tähänkin kohtaan voisi mainita monta kirjaa! Ensimmäisenä tulee kuitenkin mieleen tanskalaisen satusetä Andersenin ihana, paksu satukirja, jonka kannessa on tulitikkutyttö. Erityisesti satu nimeltä Villijoutsenet oli jossain vaiheessa elämääni äärimmäisen rakas ja tärkeä.

Sofi Oksasen Puhdistus voitti Finlandia-palkinnon
vuonna 2008.
Kirja, joka jäi kesken
Aika harvoin kirjoja jää kesken, mutta Antonio Muñoz Molinan Kuun tuuli unohtui yöpöydälle.

Kirja, joka teki vaikutuksen
Vaikutuksen tehneitä kirjoja on useita. Yksi vaikuttavimpia teoksia on ehdottomasti Sofi Oksasen Puhdistus, jonka pariin en varmaan uskalla koskaan palata, koska pelkään, että sen lumo on ellei haihtunut, ainakin ohentunut. Viimeisimmistä lukemisistani mainitsen Harper Leen romaanin Kuin surmaisi satakielen ja Laura Lindstedtin Oneironin ja John Williamsin Stonerin ja... Nyt pakotan itseni lopettamaan!

Kirja, johon palaan uudestaan
Tove Janssonin Muumi-kirjoja tulee lueskeltua aina silloin tällöin, otteita sieltä täältä. Merete Mazzarellan Juhlista kotiin on myös sellainen, että sitä tulee joskus lueskeltua. Toki on myös muita, joita silmäilen, mutta nuo tulivat ensimmäisenä mieleen.

Kiitos vielä MarikaOksa haasteesta!

Haaste on kiertänyt jo paljon, mutta kokeilen onneani ja haastan seuraavat blogit mukaan laatimaan kirjalistojaan. Pakko ei ole osallistua, mutta kivaa, jos innostutte!
Mari A:n kirjablogi
Kirjapolkuni

Kommentit

  1. Kiitos! Valeäitikin laittoikin tämän haasteen jo minulle ja olen aikeissa kirjoittaa sen Sinisen keskitien puolelle :)! Kunhan ehdin! Joku ideakin asiaan oli mutta se unohtui jo XD!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin seurailla, milloin vastauksiasi pääsee lukemaan. :)

      Poista
  2. Kiva, kun vastasit tähän. :) Mazzarella onkin minulla aivan tutustumatta. Kuulustaa hyvältä vinkiltä. Minulla jäi Vuosisadan matkustaja kesken joulun alla. Se tuntui vaativan liikaa keskittymistä, joten siirryin suosiolla kevyempiin kirjoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpottaa kuulla, etten ole ainoa Vuosisadan matkustajan kanssa tuskaileva. :) Nyt on jotenkin keveämpien kirjojen aika.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...