"Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun ei ollut lapsenlapsia syömässä. Onnistuin makaronilaatikon kanssa yli odotusten, kuin Aki Karvonen Sarajevon olympialaisissa. Käytin sika-nautaa, koska pelkkä naudan jauheliha kuivaa kuin heinäkuu. Paistoin jauhelihan mukana kaksi sipulia ja tällä kertaa seisoin pannun vieressä koko ajan."
Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja päätyi kuunteluuni Elisa Kirjan tarjouksen myötä, eikä jatko-osien lataamista puhelimeen tarvinnut kahta kertaa miettiä, kun Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike ja Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja löytyivät äänikirjavalikoimista tarjoushinnoin.
Tämä toinen osa jatkaa pääpiirteissään samoilla radoilla kuin sarjan aloitusosa: mieli pahoittuu milloin mistäkin. Kuitenkin tässä toisessa osassa on ensimmäistä osaa vahvemmin yksi yhdistävä teema, joka on ruoka - kuten nimestä arvata saattaa. On esimerkiksi sitä ruskeaa kastiketta, jonka valmistaminen saa palohälyttimen ulvomaan, ja on pohdintaa herne-maissi-paprikan tarpeellisuudesta. Lisäksi Mielensäpahoittaja ehtii ottaa kantaa moneen muuhunkin ilmiöön samalla, kun käy terveyskeskuksen vuodeosastolla tapaamassa emäntää, jonka toivoisi palaavan kotiin ja jonka poissaolo tekee elämästä kovin yksinäistä.
P.S. Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike -kirjan ovat lukeneet myös esimerkiksi Hanna, Kirsi, Paula ja Morre.
 |
| Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike (WSOY 2012) Äänikirjan kesto 2h 45min. Lukija Antti Litja |
Tämä toinen osa jatkaa pääpiirteissään samoilla radoilla kuin sarjan aloitusosa: mieli pahoittuu milloin mistäkin. Kuitenkin tässä toisessa osassa on ensimmäistä osaa vahvemmin yksi yhdistävä teema, joka on ruoka - kuten nimestä arvata saattaa. On esimerkiksi sitä ruskeaa kastiketta, jonka valmistaminen saa palohälyttimen ulvomaan, ja on pohdintaa herne-maissi-paprikan tarpeellisuudesta. Lisäksi Mielensäpahoittaja ehtii ottaa kantaa moneen muuhunkin ilmiöön samalla, kun käy terveyskeskuksen vuodeosastolla tapaamassa emäntää, jonka toivoisi palaavan kotiin ja jonka poissaolo tekee elämästä kovin yksinäistä.
Silittelin kämmenselkää ja kerroin opiskelevani kokkitouhuja ja olevani huostaanottouhassa. Kun sen sanoin ääneen, niin rupesi naurattamaan, mihin kaikkialle vanha ihminen voi nykyaikana joutua. Sanoin että tarvitsisin hänet takaisin, koska yksin tämä on tällaista mopoikäisen poikasen elämää. Voi tehdä ihan mitä tahansa, ja juuri siksi joudun ongelmiin.Pidin tästä toisesta osastakin paljon ykkösosan tapaan. Kyllä ei tarvinnut mieltä pahoittaa Antti Litjan luentaa kuunnellessa ja maailmanmenoa Mielensäpahoittajan kanssa ihmetellessä.
P.S. Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike -kirjan ovat lukeneet myös esimerkiksi Hanna, Kirsi, Paula ja Morre.
Täällä yksi Mielensäpahoittajan fani hihkuu, että suosittelen näitä kirjoja :)
VastaaPoistaNiin minäkin! :)
Poista