Kirjakaapin kummitus

Uutta romaania kirjoitan kuin huumetta. En ole koskaan niin onnellinen kuin istuessani rauhassa koneen ääressä. Anna-Liisa Haavikko: Kaari – Kirjailija Kaari Utrion elämä Siltala 2021 509 sivua äänikirjan lukija Erja Manto kesto 19 t 8 min Kaari Utrion elämäkerta on todellinen sukellus paitsi kunnioitettavan kirjallisen uran tehneen feministin elämään myös suomalaisen kirjallisuuden lähihistoriaan. Neljä vuosikymmentä kirjailijana on tarkoittanut samalla neljää vuosikymmentä osana kirjallisuuden alaa ja osana yhteiskunnallista muutosta ja keskustelua. Tämän kaiken Anna-Liisa Haavikko on koonnut toimivaksi paketiksi, jonka äärellä lukija saa oivaltaa, muistaa, hämmästyä ja innostua. Ahmin joskus nuorena Utrion historiallisia romaaneja läkähdyksiin asti. Niin paljon, että jossain vaiheessa naureskelin jo saaneeni tarpeekseni. Sitä naureskelua ei ole tarkoitettu ivaksi vaan uskon Utrion teoksilla olleen tärkeä osa siinä, minkälaisia mahdollisuuksia ja oikeuksia näin naisella olevan. Utrio...

Minun naaraani nousee lentoon ensimmäisenä. Olen alkanut pitää sitä omanani, koska se on kaivautunut sisälleni ja tehnyt pesän sydämeeni. Auringon laskiessa kullanhohtoisena se kohoaa kannelta ja jää leijailemaan paikoilleen. Tunnustelee tuulta tai kenties nälkänsä pakottavuutta tai viettinsä väkevyyttä. Niin tai näin, lopputulos on sille mieleen, ja se räpäyttää siipiään kerran ja liihottelee vaivattomasti yhä ylemmäs kuin olisi vapaa maan kahleista. Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu WSOY 2021 alkuteos Migrations  2020 suomentanut Sari Karhulahti 345 sivua Charlotte McConaghyn romaani Viimeinen muuttolintu  ilmestyi jo syyskuussa, mutta se unohtui lukupinoon odottelemaan vuoroaan. Kun viimein tartuin kirjaan, se vei mukanaan. Päähenkilö ja minäkertoja on Franny Stone, kovia kokenut kolmekymppinen nainen. Hänen mukanaan kulkee menneisyys kahleina, joista hän pyristelee irti. Franny vertautuu lintuihin, joiden on pakko lähteä kerta toisensa jälkeen. Hän tuntee inhimill...

1920-luvulla alkoi Wivin ja Hannan yhteisen elämän tärkein vuosikymmen, jolloin he panivat tosissaan tuulemaan niin Säynätsalossa kuin yksityiselämässäänkin. Wivi muutti Kulosaareen, mutta hän ei todellakaan jättänyt Jyväskylää taakseen. Wivi ja Hanna ryhtyivät yhdessä kehittämään Säynätsalon tehdasyhteisöä, matkustelivat Euroopassa ja viettivät kesiä huviloillaan Keski-Suomessa. 1920-luku oli monella tapaa heidän ominta ja vapainta aikaansa. Kristiina Markkanen & Leena Virtanen: Wivi ja Hanna – arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet Atena 2021 kansi Laura Noponen taitto Ville Lähteenmäki  298 sivua Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen tietokirja Wivi ja Hanna  tarkastelee kiehtovan moniulotteisesti Wivi Lönnin ja Hanna Parviaisen elämää. Kaksoiselämänkerta nostaa valokeilaan Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin ja ensimmäisen naiskauppaneuvoksen niin yhdessä kuin erikseen. Wivi Lönn (1872–1966) on varmasti monelle tuttu, niin laajalti hänen kädenjälkeään on suomala...

Oliko Stella jo silloin alkanut muuttua? Ei, muutos seurasi myöhemmin. Siihen aikaan, ainakin vielä aluksi, Stella oli yhä sama vanha itsensä. Työssään pikkutarkka sisko pinosi sileitä tyynyliinoja hiljaa, kun taas Desireella oli tapana ajautua iltarientoja suunnittelevien juoruilevien pesulatyttöjen seuraan. Stella laski tarkasti jokaisen heidän tienaamansa pennosen, nukkui hänen vieressään ja näki yhä vielä toisinaan painajaisia, joista Desiree herätti siskonsa hellästi töytäillen. Brit Bennett: Mikä meidät erottaa Tammi 2021 alkuteos The Vanishing Half 2020 suomentanut Maria Lyytinen kannen suunnittelu Lauren Peters-Collaer 409 sivua äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn Identtiset kaksoset syntyvät 1930-luvulla ja huomaavat varttuessaan, miten ihonväri vaikuttaa elämään. Louisianalaisessa pikkukaupungissa valta on valkoihoisilla, ja valkoiset miehet päättävät esimerkiksi siitä, että kaksoset joutuvat elämään ilman isäänsä. Stella ja Desiree saavat tarpeekseen ja lähtevät New Orlean...

Vaikka äidillä oli vaikeaa Nilasin kanssa, pikkuveli oli parasta Håkanin elämässä. Nilas ei muistuttanut heitä muita, hän oli paljon vaaleampi. Hänen hiuksensa olivat kuin tupasvillan peittämä mätäs, auringossa valkoisen hohtava ja takkuinen. Håkanista oli mukavaa nuuskutella pojan hiuksia ja hengittää pieen lapsen tuoksua ja hieroa nenäänsä villaisia hiuksia vasten niin, että ylähuulta kutitti. Maria Broberg: Veden varjot Atena 2021 alkuteos Bakvatten suomentanut Tiina Sjelvgren kannen suunnittelu Sara R. Acedo 283 sivua Maria Brobergin esikoisromaani sijoittuu usealle aikatasolle: 1940-luvulta 2000-luvulle saakka. Merkityksellinen on vuosi 1966. Silloin katoaa Nilas. Vuosikymmeniä hän ehtii olla kateissa. Ja vuosikymmeniä joku kantaa salaisuutta sisällään; tietää, mihin poika katosi. Kaikki alkaa vuodesta 1948, kun Assar tapaa itseään vanhemman Margaretan ja hurmaantuu. Nainen on naimisissa Hebben kanssa, mutta se ei ole este. Assar ja Margareta tapailevat toisiaan, mutta pian syntyv...

Seuraavina päivinä ajattelin tietysti usein, miksi vuorovaikutustapaaminen ei ollut heittänyt lainkaan varjoja, mutta Morgan's Fall oli aiheuttanut seurauksia huolimatta siitä, että olin mukautunut Äidin ja Josien toiveisiin. Mieleeni tuli taas se mahdollisuus, että rajoitukseni B3-mallii verrattuna olivat tulleet tuona päivänä jotenkin esiin ja saaneet sekä Äidin että Josien katumaan valintaansa. Jos asia oli niin, tiesin että tekisin viisaimmin työskentelemällä entistä kovemmin ollakseni Josielle hyvä KY, kunnes varjot väistyisivät. Kazuo Ishiguro: Klara ja aurinko (Tammi 2021) alkuteos Klara and the Sun  2021 suomentanut Helene Bützow 371 sivua Kazuo Ishiguron romaanin Klara ja aurinko  nimihenkilö ja minäkertoja on aurinkoenergialla toimiva robotti, Klara. Hän on keinoystävä, KY, joka odottaa robottiliikkeessä asiakasta, joka kiinnostuu juuri hänestä. Viimein pitkä odotus palkitaan, ja Klara muuttaa Josien luokse. Tulevaisuuteen sijoittuva maailma vaikuttaa tutulta. Käydää...

Mutta sen sijaan, että pohditaan, kenen luontosuhde on oikea ja kenen harhaoppinen, tulisi kyseenalaistaa koko käsite. Sana suhde viettelee ja vääristää. Luontosuhteesta puhuminen olettaa, että ihminen ja luonto ovat toisistaan erillisiä. Jos näin on, kuka tai mikä on tämä toinen, luonto, johon ihminen on suhteessa? Riikka Kaihovaara: Villi ihminen ja muita luontokappaleita Atena 2019 224 sivua äänikirjan lukija Marjaana Kuusniemi kesto 6 t 7 min Riikka Kaihovaaran esseeteos Villi ihminen ja muita luontokappaleita  tarkastelee kriittisesti ihmisen luontosuhdetta – jos sellaisesta ylipäätään voi puhua. Kaihovaara kyseenalaistaa sen, miten me erityisesti länsimaissa suhtaudumme luontoon, mutta paljon muutakin asettuu kriittisen katseen kohteeksi. Kyseenalaiseksi asettuu esimerkiksi se, kuinka suuresti loppujen lopuksi olemme osa luontoa silloin, kun vaellamme kansallispuistossa. Mitä ylipäätään on luonnollisuus ja mitä on villi luonto? Mistä löytää luontoa, jota ihminen ei ole pyrkin...