Siirry pääsisältöön

Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa

Olemme jallittaneet itsemme melkoiseen nalkkiin. Akvaarion maitovalaan vangitsee allas, me puolestamme olemme jääneet jumiin omaan talousjärjestelmäämme, hintojen ja työpaikkojen ansaan, joka tuo lajimme biologiasta esiin sen karuimmat puolet. Geenimme ovat antaneet meille prososiaalisuuden ja elinympäristöjen puolustamisen kyvyt, mutta emme pääse käyttämään niitä, koska meitä ympäröivät talouden lasiseinät. Olemme kuin syväsukelluksiin ja kaukovaelluksiin kykenevä maitovalas, joka ei koskaan saa näyttää mahtavia taitojaan, vaan ui altaan ympyrää, päivästä toiseen, pääsemättä sen enempää syvyyksiin kuin horisonttien taakse.

Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa –
Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan
Atena 2022
kansi Jussi Karjalainen
262 sivua
äänikirjan lukija Irene Omwami
kesto 5 t 36 min

Maria Katajavuoren Valas lasimaljassa oli Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana, mitä en ihmettele lainkaan. Teos tarkastelee ilmastonmuutosta ja ympäristötuhoa vetävästi, kiinnostavasti ja monipuolisesti. Valas lasimaljassa on kirja, jonka haluaisin ihan kaikkien lukevan. Erityisesti toivoisin sen päätyvän ilmastodenialistien lukulistalle.

Maria Katajavuori on luonnonsuojelubiologiaan erikoistunut ekologian tohtori, joten hänellä on runsaasti tietämystä aiheestaan. Tietoa ei kuitenkaan tarjoilla abstrakteilla käsitteillä kikkailemalla vaan selkeillä esimerkeillä höystettynä. Monet esimerkit ja havainnot arjesta muuttuvan ilmaston keskellä ovat tunnistettavia ja oivalluksia herättäviä. Siten ne toimivat ja vaikuttavat.

Erityisen hyvänä pidän siitä, että kirjailija asettuu yleisönsä rinnalle. Hän ei paasaa norsunluutornistaan, miten asiat pitäisi hoitaa, vaan tunnistaa ihmisen vajavaisuuden ja etsii selitystä ristiriitaisiin toimintatapoihimme muun muassa biologiasta.

Yksi Katajavuoren teoksen kantava ajatus on se, että tieto itsessään ei riitä. Se on toki myös jossain määrin masentava ajatus: vaikka tiedämme, että ilmasto lämpenee uhkaavasti ja ongelmia on tulossa, emme useinkaan osaa toimia järkevämmin tai ajaudumme jopa sulkemaan silmämme tiukasti.

Kirjailija peräänkuuluttaakin nykyisen maailmanmenon kyseenalaistamista ja toimintaa. Ei ole yllätys, että jatkuvan talouskasvun ihanne on hirvittävän ongelmallinen ympäristön kannalta. Raha ratkaisee ja lyhytnäkäisyys jyllää: nopeat voitot ovat tärkeämpiä kuin ilmastotuhojen estäminen, vaikka jälkimmäisen hintalappu tulee olemaan koko ajan suurempi.

Kun puhutaan ympäristötuhosta ja lämpenevästä ilmastosta, käy väistämättä niin, että asiasisältö ahdistaa. Niin sen varmasti pitääkin, mutta teoksessa on tarjolla myös toivoa: meillä on mahdollisuuksia murtautua ulos lasimaljasta mutta tarvitaan tiedettä, yhteistyötä ja asioiden ajattelemista uudella tavalla. 

Helmet 2023: 27. Kirjassa joku etsii ratkaisua ilmastokriisiin.

Kommentit

  1. On järkyttävää, miten ihmiset eivät tajua nykyisen talousjärjestelmän olevan iso syy ongelmille. Mutta kun mitään muuta ei nähdä kuin kapitalismi, jossa tosiaan jo se, että yhtenä vuonna kasvu on tasan nolla, on ongelma ja lähestulkoon taantuma...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi talouden täytyy aina kasvaa. Nykyään ihmettelen sitä vielä enemmän – enkä edelleenkään ymmärrä.

      Poista
  2. Ihmiset on monesti sellaisia, että kahvipöytäkeskustelussa paasataan miten kamalaa kaikki on ja kyllä pitää sitä ja pitää tätä, mutta se unohtuu saman tien.
    Ja todellakin raha ratkaisee, kustannustehokkuus on edelleen päivän sana. Maailman saa pelastaa, kunhan se ei tapahdu kasvun kustannuksella 😬

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin toivon, että pitäisi-ihmiset kuitenkin tekevät edes jotain ☺️ Eniten ahdistaa se, että joidenkin mielestä edelleen ilmastonmuutos on huuhaata eikä siitä tarvitse olla huolissaan.

      Kustannustehokkuudessa on kiinnostavaa se, että ilmastonmuutoksen aiheuttama hintalappu tullee tulevaisuudessa olemaan todella mittava. Se ei kuitenkaan tunnu moniakaan kiinnostavan, kunhan talous kasvaa ja saadaan paljon pikavoittoja. Tulevaisuudesta viis.

      Poista
  3. Nämä ovat isoja kysymyksiä. BKT:n kasvuun sidottu hyvinvoinnin mittaaminen on kestämätöntä ekologisessa ja myös osittain sosiaalisessa mielessä, mutta toisaalta on niin, että juuri talouskasvu on nostanut viime vuosikymmeninä miljardi ihmistä pois äärimmäisestä köyhyydestä. Toisaalta varallisuuerot kasvavat, mikä kertoo siitä, että toiset selviävät tulevista myllerryksistä paremmin kuin toiset. Meillä ihmisillä on taipumus ajatella, että jonkun muun pitäisi tehdä jotain. Pandemian jälkeen lennetään taas kaukomaille kuin viimeistä päivää (pun intended). Ja sellaisena se jatkuukin, ellei tapahdu isoja, järjestelmätason muutoksia. Pakko myöntää, että mitä enemmän kestävyysasioihin perehdyn, sitä skeptisemmäksi tulevan suhteen tulen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmisen taipumusta toimia lyhytnäköisesti Maria Katajavuori selittääkin teoksessaan esimerkiksi biologialla. Kun mekanismeja taustalla avataan, voinee olla mahdollista myös vaikuttaa toimintaan? Ja sitten kuitenkaan kaikki eivät ajattele, että jonkun muun täytyy tehdä. On ilahduttavaa, että moni on valmis toimimaan ja tekemään edes pieniä tekoja. (Myönnän, olen idealisti.)

      Vallitsevassa talousjärjestelmässä on varmasti etunsa mutta yhä enemmän mietin, voisiko taloutta alkaa ajatella toisin. Olen seuraillut jonkin verran Anni Marttisen ajatuksia feministisestä taloustieteestä ja se kuulostaa monella tapaa hyvältä.

      Mutta eivät nämä yksinkertaisia kysymyksiä ole, vaikka yksinkertaistuksiin usein pyritäänkin. Yhtä ratkaisua ei ole mutta haluaisin uskoa, että jotain on tehtävissä. Tieto tosin lisää varmasti tässäkin suhteessa tuskaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Herman Koch: Lääkäri

"He haluavat että heidät tutkitaan . He eivät tyydy lääkärin monivuotiseen kokemukseen, hänen kliiniseen katseeseensa joka rekisteröi yhdellä silmäyksellä mikä jotakuta vaivaa, koska on nähnyt saman jo satatuhatta kertaa. Koska hän tietää kokemuksesta, ettei hänen sadannellatuhannennella ensimmäisellä kerralla tarvitse yhtäkkiä pukea kumihansikkaitaan." Herman Koch: Lääkäri Siltala 2013 Hollanninkielinen alkuteos Zomerhuis met zwembad  2011 Suomentanut Sanna van Leeuwen 447 sivua Herman Kochin Lääkäri -romaani tutustuttaa lukijansa yleislääkäri Marc Schlosseriin, joka on varsin omintakeinen tyyppi. Hän on onnistunut luomaan itsestään kuvan lääkärinä, jolla on aikaa. Hänen vastaanotolleen jonotetaan, vaikka hän yrittää olla kuuntelematta potilaitaan ja mieluummin vain katselee ja jättää tutkimatta. Suhtautuminen potilaisiin on kyynistä ja välinpitämätöntä. Heitä on potilaistani selvä enemmistö, useimpia ei vaivaa yhtikäs mikään. He voihkivat ja valittavat, ääntelystä

Lucy Foley: Jahti

Kun hän on lähempänä, huomaan, että hänen piirteensä ovat jähmettyneet järkytyksestä. Tunnen ilmeen. Olen nähnyt sen ennenkin. Juuri tuollaiselta näyttää ihminen, joka on nähnyt jotakin kauhistuttavaa, jotakin, mikä ei kuulu ihmisen tavallisiin kokemuksiin. Avaan oven ja päästän hänet sisään. Hän tuo mukanaan jääkylmää ilmaa ja lunta. – Mitä on tapahtunut, kysyn häneltä. Lucy Foley: Jahti Otava 2020 alkuteos The Hunting Party suomentanut  Satu Leveelahti äänikirjan lukija Outi Vuoriranta kesto 10 h 24 min Jahdissa  uutta vuotta kokoontuu vastaanottamaan yhdeksänhenkinen kaveriporukka Lontoosta. Hyväosainen ja hieman elitistiseltä vaikuttava joukkio suuntaa Skotlantiin syrjäiseen lomakylään perinteitä kunnioittaen: joukkion tapana on ollut hakeutua aika ajoin yhteen vaihtamaan kuulumisia ja muistelemaan menneitä. Mukana on neljä pariskuntaa, yksi lapsi ja yksi sinkku. Aika pian selviää, että henkilöillä ei ole niin lämpimät ja läheiset välit kuin mitä ulospäin yritetään esittää. Muutama

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse