Siirry pääsisältöön

Maggie O’Farrell: Hamnet (naistenviikko)

Agnes kyhjöttää lattialla makuulavan kupeessa räsy kädessään. Hän on valvonut Judithin vierellä läpi yön nousematta, syömättä, silmäänsä ummistamatta. Hän on suostunut vain juomaan tilkan vettä, kun Mary on sinnikkäästi jaksanut kehotella. Valkea on kaiken aikaa palanut niin loimuavin liekein että Agnesin posket hehkuvat punaisina; liinalakin alta karanneet hiussuortuvat ovat kirjoittuneet kaulalle kosteina tuherruksina.

Maggie O’Farrell: Hamnet
S&S 2022
alkuteos Hamnet 2020
suomentanut Arja Kantele
kansi Laura Noponen
382 sivua

Maggie O’Farrellin Hamnet keräsi kiitosta viime vuonna suomeksi ilmestyttyään, mutta tulin tarttuneeksi romaaniin vasta nyt. Se sijoittuu 1500-luvun lopulle ja kertoo eräästä perheestä. Perheen tytär Judith sairastuu, ja hänen kaksosveljensä Hamnet yrittää saada sisarelleen apua. Aikuisia ei vain ole saapuvilla, ja Hamnetin huoli sisaresta kasvaa.

Kun Hamnet etsii apua, on äiti Agnes lääkeyrttitarhassaan. Isä puolestaan on Lontoossa työskentelemässä teatteriseurueensa kanssa – hän on kuuluisa näytelmäkirjailija William Shakespeare, vaikkei hänen nimeään romaanissa kertaakaan mainita. Vain pari päivää myöhemmin yksi perheen kolmesta lapsesta on kuollut.

Hamnet kertoo siitä, miten kuoleman kylmä käsi ulottaa otteensa perheeseen, jonka äiti osaa parantaa ja jonka isä on paljon poissa, muualla omien intohimojensa perässä. Romaani kertoo vakavasta kulkutaudista, taistelusta väistämätöntä vastaan, surusta, rakkaudesta, perheestä ja taiteesta.

Teoksen nimi on Hamnet – perheen pojan nimi. Silti päähuomio on Agnesissa, joka on perheen koossapitävä voima, moneen pystyvä ja paljon havaitseva nainen. Hamnet on kuitenkin henkilöistä se, jonka vaikutus ulottuu kaikkeen ja kaikkialle. Hänen kohtalonsa on alusta saakka selvä, ja kirjan ensimmäistä osaa lukeekin lähes henkeä pidätellen, haikeana.

Toisessa osassa läsnä on suru, jota kukin käsittelee omalla tavallaan. Judith ei lakkaa itkemästä, isosisko Susanna on vihainen, perheen isä pakenee töihinsä ja äiti kaipaa loputtomiin, etsii poikaansa aina vain. 

Äiti, miten nimitetään kaksosta, joka ei enää ole kaksonen, kysyy Judith.

Hamnet on huikean hieno romaani, varmastikin paitsi tämän kesän myös koko vuoden parhaimmistoa minun lukemistossani.

Se särkee sydäntä ja vie lukijan mukanaan vuosisatojen takaiseen maailmaan, jota rutto runtelee. Se vie lukijan ihmisen mielenmaisemaan niin kauniisti ja koskettavasti, että kirjailijan tapaa luoda fiktiivistä mutta tosipohjaista todellisuutta ei voi kuin ihailla. Kieli on rikasta ja kaunista, Arja Kanteleen suomennos on erittäin onnistunut. Kerronta on ehyttä ja kantaa upeasti lähes 400-sivuisen teoksen loppuun saakka. Suosittelen lämpimästi!

Avaan Hamnetilla osallistumiseni tämänvuotiseen naistenviikkohaasteeseen.

Helmet 2023 -lukuhaaste: 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä.

Kommentit

  1. Kiinnostaa tuo kaksosuusteema. Mun mummu oli kaksonen. Hänen kaksossiskonsa kuoli kun he olivat 1,5-vuotiaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, miten murheellista, että mummusi menetti kaksosensa niin varhain.

      Poista
  2. Tämä on lukulistallani. Kaksosuus kiinnostaa minuakin, koska poikani ovat kaksosia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen kaksonen, joten ehkä sen vuoksi Judithin kysymys kosketti erityisesti.

      Poista
  3. Kirjan kansi oli tuttu, mutta enpä ollut tutustunut kirjan aiheeseen. Todella kiintoisa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...