– Nimi kuulosti tutulta, Kiame sanoi. – Olen nähnyt sen aivan hiljattain, ja kaivoin tiedot nyt esiin. Anahan kävi työnvälitystoimintaa läpi eilen ja teki yhteenvedon. WorkPerfectin toiminnasta on tehty selvityspyyntö. Se ei ole tilittänyt ennakkoveroja eikä maksanut työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja. Löysin lisäksi nyt lehtiartikkelin, jossa nimettömänä pysyttelevä lähde kertoo WorkPerfectin työntekijöiden surkeista asuinoloista ja siitä, miten työntekijät saavat asuin- ja kuljetuskustannusten jälkeen sain suunnilleen puolet siitä palkasta, joka heille kuuluisi. Hänen mukaansa, ja tämä on suora lainaus, ”ruokapöytämme on katettu riistolla ja kurjuudella”.
Arvoton avaa uuden Portugaliin sijoittuvan dekkarisarjan. Rikostutkija Nelson Monteiro on juuri aloittanut uudessa työssään poliisin henkirikosyksikössä Portossa, kun rannalta löytyy surmatun ihmisen pää. Kuka rikoksen uhri on? Miksi kukaan ei kaipaa häntä? Vai kaipaako sittenkin? Liittyykö kadonnut jotenkin suomalaisnainen Emiliaan, joka on tavannut hiljattain bangladeshilaisen siirtotyöläisen?
Kun Monteiro alkaa tiiminsä kanssa selvittää rikosta, ei työskentelyilmapiiri ole kovin valoisa. Tiimin johtotehtävää on hakenut myös Ana Torres, joka työskentelee Monteiron tiimissä eikä aivan purematta niele sitä, että johtoon tulee ulkopuolinen Lissabonista.
Rannalta löytyvä pää asettaa joka tapauksessa Monteiron todelliseen tulikokeeseen, eikä rikoksen tutkinta alkuun suju aivan mutkitta. Kuten olettaa saattaa, tutkijat työskentelevät aikaa vastaan varsinkin, kun poliisit saavat ilmoituksen kadonneesta henkilöstä ja kun alkaa näyttää siltä, että kadonneella on ollut jokin yhteys surmattuun mieheen.
Arvoton sijoittuu kiinnostavaan miljööseen, ja vaikka aluksi nautin portugalilaisen ympäristön kuvailusta, alkaa epäkohtien kasautuessa tuntua siltä, että ehkä Portugali ei kuitenkaan ole unelmien matkakohde. Epäkohtia nimittäin riittää siirtotyöläisten epäoikeudenmukaisesta kohtelusta lähtien. Arvoton onkin vahvasti yhteiskunnallisesti kantaa ottava dekkari. Hieman jo mietin, tuleeko esimerkiksi epätasa-arvoisuutta nostettua esille liikaakin, mutta toisaalta asiat ovat tärkeitä, joten niitä pitääkin nostaa etualalle.
Kaiken kaikkiaan Arvoton on sopivasti kiinnostava teos, jonka henkilöhahmoissa on mukavasti elämää mukana. Voisin hyvin kuvitella lukevani myös sarjan tulevia osia, sillä perusasetelma on varsin kiinnostava eikä Portugaliin sijoittuvia teoksia ole juuri tullut aiemmin luettua.
Tämä oli minulle ehdottomasti kevään valopilkkuja. Tykkään yhteiskunnallisista teoksista muutenkin, ja yhdistelmä paratiisimaiseen Portugaliin toimi hyvin.
VastaaPoistaTämä on jotenkin jäänyt minulta pinon alaosaan, täytyypä laittaa kuuntelujonoon. Ilkka Villistä olen pitänyt lukijana. Kiinnostaa myös, miten tasapainoilu dekkarin ja yhteiskunnallisen sanoman välillä onnistuu.
VastaaPoistaMinna /KBC