Kun Kiepaus tapahtui, ihmiset, autot, koirat ja männynkävyt putosivat humisten kohti taivasta. Suuri osa taloista lähti myös, ne, joiden perustukset eivät kestäneet. Ja niitä oli paljon, sellaisia taloja. Sinne lensi koko se maailma, jonka minä tunnen vain kirjoista. Osa lensi kiljuen, osa karjuen, osa hiljaisesti häviten. Ja pamahdukset ja rämähdykset ja kaiken maailman maaperän karjahdukset seurasivat toisiaan. Vedet kohisivat valtavalla voimalla meristä ja järvistä, ja merenpohjat itkivät vielä päiviä, valuttaen viimeisetkin pisaransa pohjamutien ja kallionkolojen uumenista.
Luimme kolmasluokkalaisen kanssa yhdessä Vuokko Hurmeen romaanin Kiepaus, joka on Huimaa-fantasiasarjan avausosa. Se tutustuttaa paitsi päähenkilö Lennaan, myös ylösalaisin kääntyneeseen Kardumin kaupunkiin.
Kardum on syntynyt jo vuosia ennen Lennaa. Kiepaus käänsi maailman ympäri siten, että puoleensa ei enää vedäkään maa vaan taivas. Ulkona ei voi liikkua ilman vaijereita, jollei halua tipahtaa loputtomalle taivaalle.
Lennan elämän keskipiste on kerrostalo, jossa hänen perheensä koti sijaitsee. Muutapa hän ei olekaan juuri nähnyt: lasten on määrä pysyä sisätiloissa turvassa sillä aikaa, kun aikuiset käyvät vaijereiden varassa hoitamassa tärkeitä asioita ulkosalla.
Lennalla ei kuitenkaan ole isommin valittamista, eihän hän oikein muusta tiedäkään. Meidän tuntemamme maailma on Lennalle vieras, jotain vain kuvista nähtyä. Hänen maailmassaan maa on yläpuolella ja taivas alhaalla, katossa kävellään ja lattia on ylhäällä.
Mutta sitten tapahtuu erikoisia asioita. Ensinnäkin Lenna pääsee retkelle. Toiseksi puhdas vesi alkaa loppua. Aikuisten on aika tehdä suuria päätöksiä, ja kun he päättävät lähteä etsimään parempaa tulevaisuutta muualta, on lasten määrä seurata.
Muuttunut maailma on kuvattu tässä lasten fantasiaromaanissa taitavasti. Yksityiskohdat ovat tarkkoja ja kiepahtaneeseen ympäristöön sopivia.
Romaani on tunnelmaltaan lempeä mutta samaan aikaan myös jossain määrin melankolinen. Päähenkilö joutuu kokemaan menetyksiä ja pelkäämään – vaikka Kardum on Lennalle tuttu, on siinä myös jotain huolestuttavaa. Vaikka aikuiset yrittävät piilottaa huolensa lapsilta, vaistoaa Lenna 8-vuotiaan viisaudellaan, että jokin on vinossa.
Kolmasluokkalainen lukukaverini piti Kiepausta hiukan ahdistavana. Kovin herkille lapsilukijoille sitä ei välttämättä kannatakaan luettavaksi tarjota. Toisaalta kertomuksessa on myös toivoa ja luottamusta tulevaan. Lopetus on sellainen, että jatko-osa Kaipaus jäi kiinnostamaan.
Kuulostaa aika pelottavalta maailmalta. Oon lukenu yhen sarjakuvan, jossa maan painovoima katos ja kävi aika samallain ku tossa kirjassa.
VastaaPoistaOn tosiaan pelottavalta vaikuttava maailma. Lapsilukijan kanssa sitä tuli mietittyä aika paljonkin.
Poista