Siirry pääsisältöön

Paolo Giordano: Jopa taivas on meidän

Kun pohjoistuuli laantui, ympäristöön laskeutui osittainen rauha. Kuistilta lankeavassa valossa näin poikien huojahtelevat päät, kaksi tummempaa päätä, kolmannen, joka kimmelsi kuin hopea. Ikkunasta katsottuna he olivat lähes toistensa kopioita, kaikki kolme tekivät käsivarsillaan ympyräliikettä. Sitten yksi heistä asettui altaan keskelle kellumaan selällään. Tuo odottamaton näky vedestä pilkistävästä alastomasta vartalosta kuivasi kurkkuani, vaikka se oli oikeastaan vain varjoihin kätkeytynyt mielikuva, joka oli noussut alitajunnastani.

Paolo Giordano: Jopa taivas on meidän
Aula & Co 2021
italiankielinen alkuteos Divorare il cielo
suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä
kansi Laura Noponen
586 sivua

Paolo Giordanon romaani Jopa taivas on meidän vie Italiaan, maaseudulle nuoruuden huolettomiin kesiin ja vuosiin, joiden aikana romaanin henkilöistä kasvaa aikuisia. Romaani kertoo paitsi kasvusta ja muutoksesta, myös unelmista ja ystävyydestä.

Romaanin minäkertoja on Teresa, joka on alkutapahtumien aikaan teini-ikäinen. Tuolloin hänen ja hänen isänsä kesänviettopaikkaan Apuliaan, mummin huvilalle, saapuu keskellä yötä poikakolmikko. Pojat hyppäävät uima-altaaseen ja ilakoivat, kunnes Teresan isä ajaa heidät pois. Tapahtumat ovat alkusysäys ystävyydelle, joka kurottuu vuosien ja vuosien päähän ja vie Teresan, Bernin, Nicolan ja Tommason monenlaisiin elämänvaiheisiin, kohti toisiaan ja unelmiaan ja toisaalta myös loitolle niin toisistaan kuin haaveistaan.

Kun vuodet vierivät ja maailma vie nelikon jäseniä eri suuntiin, yksi kuitenkin on ja pysyy. Se on Nicolan isän maatila, jossa myös Bern ja Tommaso viettävät kesiään. Karismaattinen Cesare, Nicolan isä, on nuorille eräänlainen mentori, syvästi uskonnollinen mies, joka opastaa nuoria suojattejaan Raamattuun tukeutuen.

Paljolti tarinassa on kysymys muistoista. Romaanin nyhyhetkessä Teresa ja Tommaso viettävät jouluyötä Tommason asunnolla, ja yön aikana he puhuvat puhumasta päästyään siitä, mitä heille kaikille tapahtui. Teresan muistoihin kiinnittyy siis Tommason kerronta ajoista, jotka eivät olleet Teresan aikoja. Muistoissa käydään lävitse niin aktivismia luonnon hyväksi, ihanteiden mukaista elämäntapaa kuin myös Bernin ja Teresan välistä suhdetta lapsettomuuden varjossa.

Kirjan rakenne asettaa vaatimuksensa, sillä luvut ovat kovin pitkiä eikä lukijalle juuri tarjota hengähdyshetkiä: kerronta etenee tapahtumasta ja teemasta toiseen saumattomasti ilman suurempia taukoja.

Alkuun minulta vie aikaa päästä kiinni tarinan maailmaan ja rytmiin. Mutta kun kertomuksen lumo saa minut valtaansa, tuntuu vaikealta jättää lukemista kesken – toisaalta kaipaan hengähdystaukoa, toisaalta palan halusta tietää, miten poikakolmikon ja Teresan käy. Kiinnostun henkilöistä ja heidän taipaleestaan elämän kivikkoisella polulla, ja liikutun tarkastellessani sitä, mihin polku heitä vie. Tarinaa ei todellakaan voi moittia ennalta arvattavaksi vaan kaikkea muuta: kokonaisuus yllättää, sykähdyttää ja koskettaa. Se jättää jälkeensä haikeansuloisen olon ja saa pohtimaan elämää, unelmia ja rakkautta. Se saa pohtimaan myös sitä, mitä kaikkea on lupa tavoitella ja miksi. 

Jopa taivas on meidän on hienosti kerrottu romaani, joka jättää jälkeensä paljon ajatuksia. Se on niitä romaaneja, joiden päätyttyä on vaikea tarttua uuteen kirjaan. Giordanon teos vakuuttaa ja jää mieleen: haikeuteen sekoittuu lohtua, ja se on tässä maailmanajassa tarpeen.

Kiitos kustantajalle ennakkokappaleesta!

Giordanon romaanista muualla: Kirjapöllön huhuiluja, Kulttuuri kukoistaaKirjojen kuisketta ja Kirja vieköön!

Kommentit

  1. Tämä odottaa yöpöydällä lukemista. Tykkään kirjailijan teoksista. Alkulukujen yksinäisyys on yksi lemppareistani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkulukujen yksinäisyyttä en minä ole tullut lukeneeksi, vaikka se saikin paljon myönteistä huomiota ja herätti kiinnostukseni. Muut kirjat vain ajoivat sen ohitse.

      Poista
  2. Kiva kuulla, että sinäkin tykkäsit tästä. Minulle tämä oli varmaankin yksi vuoden parhaimmista lukukokemuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä jäi kyllä hyvä fiilis. Jotenkin jännän lämmin tunne tulee vieläkin, kun tarinaa ajattelee.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – päiväretkistä pitkiin vaelluksiin

Hiihto järven jäällä sujui joutuisasti. Viisivuotias lykki edessä tasatyöntöä, ja minä hiihdin vauvan kanssa perässä. Pienimmän aurinkolasien takaa en nähnyt, nukahtiko hän, vai oliko hiljaa ihan vain tyytyväisyyttään. Suksi luisti, ja matka eteni. Illan hämärtyessä saavutimme määränpäämme, saaressa sijaitsevan laavupaikan. Isomman lapsen silmät loistivat päästyämme perille: ”Täälläkö me äiti saadaan nukkua?” Susanna Ylinen: Lapsiperheen retkiopas – Päiväretkistä pitkiin vaelluksiin Karttakeskus 2024 kansikuva Riikka Ruokolainen 192 sivua Susanna Ylinen on Instagram-profiilinsa mukaan superliikkuja, ja sitä hän todellakin vaikuttaa olevan. Erityisen upeaa on, että Ylinen on ottanut myös lapsensa mukaan liikunnalliseen elämäntapaansa, ja nyt hän tarjoaa tietämystään Lapsiperheen retkioppaassa , joka sisältää monenlaisia vinkkejä lähtien siitä, miten päiväretkiä voi toteuttaa lasten kanssa, ja päätyen siihen, miten myös pitkät vaellukset ovat pikkuväen kanssa mahdollisia. Opaskirja on hy...