Siirry pääsisältöön

Jenna Kostet: Margaretan synti

– Tiedätkö, minä huomasin hänet joskus kaupungilla ja ajattelin, ettei tuollaisia naisia ole olemassakaan. Hän ei koskaan piitannut siitä, mitä häneltä odotettiin. Hän vain teki, kuten itse tahtoi. Sanoi, mitä tahtoi. – Sen takia hän on nyt vangittuna, Jakob sanoi ja sulki silmänsä. 

Jenna Kostet: Margaretan synti
Aula & Co 2021
kansi: Laura Noponen
300 sivua
äänikirjan lukija Talvikki Eerola
kesto 8 t 27 min

1600-luvun Turussa nuori porvarisrouva Margareta odottaa teloitusta. Hän värjöttelee kalseassa tyrmässä ja odottaa. Odottaessaan Margareta kertoo tarinansa kaupunginpalvelija Jakobille, joka huolehtii naisesta mutta yrittää säilyttää kuolemaantuomittuun asianmukaisen etäisyyden. Margareta on kuitenkin aivan omanlaisensa, eikä häntä voi ohittaa olankohautuksella. 

Niinpä myös Jakob jää miettimään naista ja sitä, mitä tämä on kertonut. Voiko rikollisen sanaan luottaa? Surmasiko Margareta todella puolisonsa? Mihin hän oikeastaan on syyllinen?

Margaretan synti perustuu todelliseen tapaukseen, kun nuori porvarisrouva myrkytti puolisonsa. Jenna Kostetin mukaan tapaus on poikkeuksellinen ja niinpä se jäi vaivaamaan kirjailijan mieltä. Kostet on rakentanut vähäisen faktatiedon pohjalta kiehtovan kuvan naisesta, joka voisi olla todellinen kaikessa edistyksellisyydessään ja jopa vallankumouksellisuudessaan. Margaretan ajattelussa on feministisyyttä, joka toimii tarinassa mainiosti kantavana voimana: Margaretan toimissa ja puheessa toistuu kriittisyys patriarkaalisuutta ja naisten alempaa asemaa kohtaan.

Ylipäätään Margaretan synti on toimiva kokonaisuus. Jenna Kostet herättää tarinassaan eloon 1600-luvun turkulaisen miljöön taitavasti, ja henkilöt ovat hekin taiten eloon puhallettuja. Tarina vetää hyvin mukaansa ja saa väistämättä pohtimaan yhteiskunnallista kehittymistä ja erityisesti naisen asemaa. Margareta on aikaansa edellä, ja hänellä on sanottavaa myös nykypäivän lukijalle.

Ehkä silloin on sumuista tai aurinkoista, tai kenties silloin sataa, ja sade pesee torin kivetyksen heti puhtaaksi verestä. Minä olen porvarisrouva enkä joudu Kerttulinmäelle roikkumaan, vaan minut mestataan miekalla tai kenties poltetaan. En tiedä, kumpi kuulostaa paremmalta, ja minun on ajateltava asiaa vakavasti. Ajateltava, miltä näytän silloin ja miten katselen väkijoukkoa, miten nostan leukani pystyyn. Miten hameeni helmat asettuvat ympärilleni sitten, kun astun ulos ja minut viedään mestattavaksi.

Kommentit

  1. Miten monien kirjojen ilmestyminen jää vain huomaamatta. Tätäkään en ole huomannut. Olen historiallisten kirjojen ystävä, eli tämä todella kiinnostaa. Kiitos lukuvinkistä.

    VastaaPoista
  2. Tämä on kirjaston varauslistalla. Kirja kiinnostaa siksi, että se kertoo historiallisen tarinan Turusta, jossa olen asunut jo pitkään. Tietysti historiallinen oikeudenkäynti kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turku on upea kaupunki ja sopii hienosti historiallisen romaanin miljööksi.
      Varsinaisesti oikeudenkäynnistä ei romaanissa kerrota vaan enemmänkin jälkimainingeista ja siitä, mikä kaikki johti Margaretan vankeuteen. Suosittelen romaania joka tapauksessa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...