Siirry pääsisältöön

Jenna Kostet: Margaretan synti

– Tiedätkö, minä huomasin hänet joskus kaupungilla ja ajattelin, ettei tuollaisia naisia ole olemassakaan. Hän ei koskaan piitannut siitä, mitä häneltä odotettiin. Hän vain teki, kuten itse tahtoi. Sanoi, mitä tahtoi. – Sen takia hän on nyt vangittuna, Jakob sanoi ja sulki silmänsä. 

Jenna Kostet: Margaretan synti
Aula & Co 2021
kansi: Laura Noponen
300 sivua
äänikirjan lukija Talvikki Eerola
kesto 8 t 27 min

1600-luvun Turussa nuori porvarisrouva Margareta odottaa teloitusta. Hän värjöttelee kalseassa tyrmässä ja odottaa. Odottaessaan Margareta kertoo tarinansa kaupunginpalvelija Jakobille, joka huolehtii naisesta mutta yrittää säilyttää kuolemaantuomittuun asianmukaisen etäisyyden. Margareta on kuitenkin aivan omanlaisensa, eikä häntä voi ohittaa olankohautuksella. 

Niinpä myös Jakob jää miettimään naista ja sitä, mitä tämä on kertonut. Voiko rikollisen sanaan luottaa? Surmasiko Margareta todella puolisonsa? Mihin hän oikeastaan on syyllinen?

Margaretan synti perustuu todelliseen tapaukseen, kun nuori porvarisrouva myrkytti puolisonsa. Jenna Kostetin mukaan tapaus on poikkeuksellinen ja niinpä se jäi vaivaamaan kirjailijan mieltä. Kostet on rakentanut vähäisen faktatiedon pohjalta kiehtovan kuvan naisesta, joka voisi olla todellinen kaikessa edistyksellisyydessään ja jopa vallankumouksellisuudessaan. Margaretan ajattelussa on feministisyyttä, joka toimii tarinassa mainiosti kantavana voimana: Margaretan toimissa ja puheessa toistuu kriittisyys patriarkaalisuutta ja naisten alempaa asemaa kohtaan.

Ylipäätään Margaretan synti on toimiva kokonaisuus. Jenna Kostet herättää tarinassaan eloon 1600-luvun turkulaisen miljöön taitavasti, ja henkilöt ovat hekin taiten eloon puhallettuja. Tarina vetää hyvin mukaansa ja saa väistämättä pohtimaan yhteiskunnallista kehittymistä ja erityisesti naisen asemaa. Margareta on aikaansa edellä, ja hänellä on sanottavaa myös nykypäivän lukijalle.

Ehkä silloin on sumuista tai aurinkoista, tai kenties silloin sataa, ja sade pesee torin kivetyksen heti puhtaaksi verestä. Minä olen porvarisrouva enkä joudu Kerttulinmäelle roikkumaan, vaan minut mestataan miekalla tai kenties poltetaan. En tiedä, kumpi kuulostaa paremmalta, ja minun on ajateltava asiaa vakavasti. Ajateltava, miltä näytän silloin ja miten katselen väkijoukkoa, miten nostan leukani pystyyn. Miten hameeni helmat asettuvat ympärilleni sitten, kun astun ulos ja minut viedään mestattavaksi.

Kommentit

  1. Miten monien kirjojen ilmestyminen jää vain huomaamatta. Tätäkään en ole huomannut. Olen historiallisten kirjojen ystävä, eli tämä todella kiinnostaa. Kiitos lukuvinkistä.

    VastaaPoista
  2. Tämä on kirjaston varauslistalla. Kirja kiinnostaa siksi, että se kertoo historiallisen tarinan Turusta, jossa olen asunut jo pitkään. Tietysti historiallinen oikeudenkäynti kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turku on upea kaupunki ja sopii hienosti historiallisen romaanin miljööksi.
      Varsinaisesti oikeudenkäynnistä ei romaanissa kerrota vaan enemmänkin jälkimainingeista ja siitä, mikä kaikki johti Margaretan vankeuteen. Suosittelen romaania joka tapauksessa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii