"Suunnittelin sitä jo kun astelin pois. Pystyisin tähän. Pystyisin tähän oikeasti. Mutta minun täytyi pysyä rauhallisena nyt, ajatella seuraavaa siirtoa eikä mitään muuta. Minun täytyi olla varma, että Cameronin ja Rupertin välillä oli yhteys."
Lisa Hiltonin Maestra vie lukijansa keskelle taidemaailmaa. Tarinan päähenkilö on Judith Rashleigh, joka työskentelee lontoolaisessa taidehuutokaupassa. Rahat eivät oikein riitä, ja hän päätyy hankkimaan lisätienestejä samppanjabaariin. Siellä vakiasiakkaaksi osuu James, jonka merkitys Judithin elämässä kasvaa arvaamattoman suureksi. Työ Lontoossa päättyy, eikä mikään pidättele nuorta naista, joka Jamesin tapaamisen myötä päätyy matkaamaan ympäri Eurooppaa ja asettuu lopulta Ranskaan.
Judith, niin. Hän on nainen, joka tietää, mitä haluaa. Hän on valmis myös tekemään melkoisen paljon saavuttaakseen haluamansa, eikä surmatöiltäkään lopulta vältytä. Ensimmäinen tielle osuva kuolema on vahinko, mutta pian Judith päästää hengiltä enemmänkin väkeä, suunnitelmallisesti, raa'asti ja ilman tunnontuskia. Motiivina on paitsi taide, myös pyrkimys rehellisyyteen ja totuuteen - itselle sopivissa määrin, toki.
Judith on hahmona etäinen mutta kiinnostava. Hän ei avaa tunteitaan eikä juuri menneisyyttäänkään, eikä lukija isommin saa selitystä, miksi nainen etsii irtosuhteita, janoaa seksiä ja on valmis äärimmäisiin tekoihin äärimmäisellä tavalla. Ovela hän on, mutta myös kylmä, vaikka nautinto onkin tärkeä osa elämää. Päähenkilönsä seksuaalisia nautintoja Lisa Hilton kuvaa taitavasti, ei päälle liimaten eikä myötähäpeää aiheuttaen.
Maestra on tarina naisesta, joka pitää ohjat käsissään ja osaa toimia yksin. Avuttomuutta Judithissa ei ole pisaraakaan, laskelmoivuutta senkin edestä. Miehet jäävät tarinassa auttamatta statisteiksi, jotka useimmiten ovat Judithille vain askelmia matkalla eteenpäin.
Kirjaa mainostetaan Fifty Shades of Greyn faneille - uskallan väittää, että kirjalla on kuitenkin enemmän annettavaa kuin vertailukohteella: minulta Fifty Shades of Grey jäi kesken alkumetreillä, mutta Maestra pitää kyllä otteessaan. Tarina sekoittaa taiteen, jet set -elämän, himon, yksinäisyyden, koston ja ystävyyden kiehuvaksi keitokseksi, joka polttaa.
 |
| Lisa Hilton: Maestra (Tammi 2016) Alkuteos Maestra 2016 Suomentanut Kristiina Vaara 379 sivua |
Judith, niin. Hän on nainen, joka tietää, mitä haluaa. Hän on valmis myös tekemään melkoisen paljon saavuttaakseen haluamansa, eikä surmatöiltäkään lopulta vältytä. Ensimmäinen tielle osuva kuolema on vahinko, mutta pian Judith päästää hengiltä enemmänkin väkeä, suunnitelmallisesti, raa'asti ja ilman tunnontuskia. Motiivina on paitsi taide, myös pyrkimys rehellisyyteen ja totuuteen - itselle sopivissa määrin, toki.
Judith on hahmona etäinen mutta kiinnostava. Hän ei avaa tunteitaan eikä juuri menneisyyttäänkään, eikä lukija isommin saa selitystä, miksi nainen etsii irtosuhteita, janoaa seksiä ja on valmis äärimmäisiin tekoihin äärimmäisellä tavalla. Ovela hän on, mutta myös kylmä, vaikka nautinto onkin tärkeä osa elämää. Päähenkilönsä seksuaalisia nautintoja Lisa Hilton kuvaa taitavasti, ei päälle liimaten eikä myötähäpeää aiheuttaen.
Maestra on tarina naisesta, joka pitää ohjat käsissään ja osaa toimia yksin. Avuttomuutta Judithissa ei ole pisaraakaan, laskelmoivuutta senkin edestä. Miehet jäävät tarinassa auttamatta statisteiksi, jotka useimmiten ovat Judithille vain askelmia matkalla eteenpäin.
Kirjaa mainostetaan Fifty Shades of Greyn faneille - uskallan väittää, että kirjalla on kuitenkin enemmän annettavaa kuin vertailukohteella: minulta Fifty Shades of Grey jäi kesken alkumetreillä, mutta Maestra pitää kyllä otteessaan. Tarina sekoittaa taiteen, jet set -elämän, himon, yksinäisyyden, koston ja ystävyyden kiehuvaksi keitokseksi, joka polttaa.
Hmm, ei ehkä sittenkään hullumpi tämä Maestra. Olen sivusta seurannut sutinaa sen ympärillä, mutta ajatellut ettei ole mun juttu (nimenomaan noiden Fifty Shades -vertausten takia), mutta sinun arviosi perusteella vaikuttaakin varsin erilaiselta. Vaihteeksi laskelmoiva ja kylmä nainen ainaisten miesten sijasta. :P Ehkäpä luenkin tämän!
VastaaPoistaFifty Shades -vertaus ei minua todellakaan tämän pariin houkutellut, päinvastoin. :) En tosiaan ole FSG:n kanssa päässyt alkua pidemmälle, joten varma en asiastani ole, mutta luulen Maestran olevan parempi.
PoistaOlisipas kiinnostavaa kuulla aatoksiasi, jos tämän päädyt lukemaan.
Minäkään en ole lukenut Fifty Shadesia, mutta sen verran olen lukenut kommentteja niistä kirjoista, että juu ei kiitos :D Eli hyvä kun luin sinun arviosi ja pääsin ennakkoluuloistani. :P
PoistaOlena varannut kirjan kirjastosta, mutta en ole missään kuullut vertausta FSG-kirjoihin.
VastaaPoistaKiitos postauksesta ja hauskaa vappua :)
Taisi olla kirjassa tuo mainoslause, joka minun kohdallani siis ei toiminut. Mutta hyvä, kun silti tartuin tähän, viihdytti kyllä. :) Hauskaa vappua!
Poista