Siirry pääsisältöön

Tatu Kokko: Rob McCool ja Krimin jalokivi

"Jätti huomasi Robin ja hyppäsi neidon eteen. Rob ennätti ajatella, että hirviön kengissä täytyi olla jonkinlaiset pienet leijuntasäiliöt, teknologiaa, jota ei pitänyt olla olemassakaan, mutta niin ketterä liike ei tuntunut lainkaan mahdolliselta. Jätin ylemmät kädet tavoittelivat pistooleita ja suuri käsi ojentui kohti sapelin kahvaa."


Tatu Kokko: Rob McCool ja Krimin jalokivi
(Icasos 2015)
284 sivua

Tatu Kokko on työstänyt nuortenkirjansa Rob McCool ja Krimin jalokivi käsikirjoitusta verkossa yhdessä nuorten kanssa. (Prosessissa mukana olleiden nuorten nimet löytyvät kirjan lopusta, ja heitä on varsin paljon.) Tästä kiinnostavasta prosessista kuultuani tartuin mielelläni lopulliseen tuotokseen, kovakantiseen ja lähes 300-sivuiseen kirjaan, kun kirjailija sitä minulle tarjosi.

Alussa kirjan päähenkilö Rob McCool on seitsemänvuotiaana retkellä kaksosveljensä Filburin ja isoveljiensä Markin ja Apollon kanssa. Pojat ovat kaukana kotoa - luvatta tietenkin - ja päätyvät seikkailuun, joka on vähällä lopettaa Robin tarinan alkuunsa. Niin ei kuitenkaan käy, vaan ajassa siirrytään eteenpäin seitsemän vuotta. Vaikka alkuun mietin ensimmäisen osan tarpeellisuutta, tuli se myöhemmin kyllä perusteltua.

Kirjassa eletään maailmassa, joka on huterasti vakaa. Novgorodin prinssi valmistautuu sotaan, ja avainhahmoksi nousee salaperäinen Pandora, koodinkantaja. Häntä kuljettavan aluksen kimppuun hyökätään, ja McCoolin veljekset osuvat keskelle tapahtumien keskipistettä. Neito on pulassa useammankin kerran, mutta niin ovat vauhdikkaat veljeksetkin.

Tämä nuortenromaani on vauhdikas yhdistelmä toimintaa ja kansanperinnettä, pohjoista luontoa eristäytyneine kylineen ja huimaa teknologiaa viestimineen ja leijulautoineen.
Asha oli kytkenyt ajatuksensa prismaporttien kautta skandien tietojärjestelmään. Hän ei tarvinnut ulkopuolisia johtimia tai laitteita. Prosessorit ja signaalisuodattimet oli rakennettu suoraan hänen vartaloonsa, ja hän käytti lentopurtta vahvistimena.
Rob McCoolin ja hänen kumppaneidensa maailma on kiehtova yhdistelmä menneisyyttä ja tulevaisuutta. Elämä on varsin alkukantaista, mutta silti mukana on teknologisia apuvälineitä, jotka eivät todellakaan ole arkipäivää - ainakaan vielä. Elokuvamaista menoa siivittää mukava huumori, ja käänteitä tarinassa riittää niin, että aika ei tule pitkäksi.

Rob McCoolin seikkailuihin ovat tutustuneet myös Krista, Anu, Mari ja MarikaOksa.

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. On tosiaan, ja olisikin kiva kuulla jonkun nuoren lukijan ajatuksia tästä.

      Poista
  2. Minäkin kuulisin mielelläni, mitä nuoret lukijat - erityisesti pojat - pitävät tästä. Minö itse pidin kovasti. Oli hauskaa, miten meille täysin uusi teknologia oli Rob McCoolin maailmassa jo vanhentunutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidin erityisesti siitä, miten teknologia ja perinteinen elämäntapa asetettiin rinnakkain.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on