Siirry pääsisältöön

Caitlin Moran: Näin minusta tuli tyttö

"Minulta on tässä vaiheessa mennyt kaksi vuotta siihen, että olen hellittämättä koostanut "musiikkitoimittaja Dolly Wildea" ihan alkutekijöistä. Olen lainannut keskuskirjastosta yhteensä 148 albumia, kuunnellut käytännössä jok'ikisen John Peelin radio-ohjelman, ja olen nyt vuosien 1988-92 indiemusiikin asiantuntija. Olen viettänyt huoneessani paljon aikaa ajatellen: osaan kertoa, miltä 90-luvun musiikki kuulostaa kuusitoistavuotiaan tytön korvissa."
Caitlin Moran: Näin minusta tuli tyttö
(Schildts & Söderströms 2015)
Alkuteos How to Build a Girl 2014
Suomentanut Sari Luhtanen
361 sivua
Caitlin Moranin Näin minusta tuli tyttö -romaanin päähenkilö on kuusitoistavuotias Johanna Morrigan, joka ajautuu esiintymään televisiossa. Näyttäytyminen kaikelle kansalle ei mene aivan kuvitelmien mukaisesti, ja Johanna tajuaa, että jotain on tehtävä. Hän päättää luoda itsensä uudelleen, ja niin hänestä tulee nuori, ilkeä ja pelätty musiikkitoimittaja Dolly Wilde, joka seksihurjastelee minkä ehtii ja keksii ehtineensä vielä vähän enemmänkin. Tästä asetelmasta syntyy tarina, joka naurattaa, kauhistuttaa, puisteluttaa päätä, huvittaa, viihdyttää ja koskettaa.

Johanna Morrigan ei ole syntynyt kultalusikka suussa. Järin kaunis hän ei ole, elopainoa on kertynyt hieman liikaa ja synnyinkoti sijaitsee aivan väärällä postinumeroalueella. Kotona vanhempien aika menee lähinnä toimeentulon miettimiseen, ja isä elättelee utopistisia haaveita rikastumisesta muusikon uralla. Johanna puolestaan halua tulla nähdyksi ja päästä pitkälle. Musiikkilehden päätoimittaja Kenny neuvoo: "Jos haluaa päästä pitkälle, pitää olla vihainen." Ja sitä Johanna - tai Dolly - lopulta on. Mutta tuoko vihaisuus onnea, vaikka se varmasti jonkinlaista näkyvyyttä tarjoaa?

Entä seksi sitten? Sekin on Johannalle keino tulla näkyväksi, saada ääriviivat. Kotona ei ole peilejä, joiden avulla nähdä itsensä, joten tapa piirtyä maailmaan on löydettävä muualta, ja samalla saattaa ajautua vaaraan joutua entistä enemmän kadoksiin jopa itseltään.

Näin minusta tuli tyttö on hämmentävä ja raju lukukokemus. Roisia menoa tarjoavat lukuisat (päihdehuuruiset) seksikohtaukset, ja tyyliltään kasvutarina on menevä. Se tuo eteen nuoren tytön kaikessa kauneudessaan ja kauheudessaan, tytön joka tavoittelee paljon lähtökohdista, jotka eivät tarjoa paljon. Hänen toiveensa ja haaveensa ovat universaaleja ja ajattomia: olla kaunis, tulla nähdyksi ja huomatuksi. Siksi tarina on myös koskettava, sillä se kuvaa ketä tahansa samalla, kun se kuvaa vain Johannaa. Hän turvautuu äärimmäisiin keinoihin, mutta silti häneen jotenkin luottaa. Lohtua tuo usko siihen, että johannat voivat oppia, kasvaa ja pärjätä. Surua tarinaan taas tuo se, että Johannan rinnalle toivoisi jonkun, joka pitäisi hänestä huolta ja osoittaisi, että hänet huomataan kyllä ja hän kelpaa ilman äärimmäisyyksiäkin.

Kirjasta toisaalla: Kirjapolkuni, Ullan Luetut kirjatLukutoukan kulttuuriblogiOksan hyllyltä, Lumiomena, Cats, books & me, Hiirenkorvia ja muita merkintöjä, Kirjakaapin avainRakkaudesta kirjoihin, Kirjakko ruispellossa, Kirjamuistikirja ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja.

Kommentit

  1. Olipas hurjan tasapainoinen kirjoitus. Tämä on minullakin listalla, mutta haluan lukea englanniksi ja ei ole vielä kävellyt vastaan. Sitä odotellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Omppu! Uskallan ennustaa, että tästä voisit pitää.

      Poista
  2. Tämä oli niin hyvä, että jäi vielä kirjahyllyyni kesän aikana tapahtuneessa "nyt kaikki ylimääräinen pois kirjahyllystäni". Koska voisin lukea tämän uudestaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsin järisyttävä lukukokemus. En tiedä, tartunko tähän enää uudelleen, mutta hyllyyni kirja jää. :)

      Poista
  3. Tämä on kyllä vetävästi kirjoitettu, hauska ja kuitenkin sekä roisi että yhteiskunnallisesti kantaa ottava. Tässä oli mielestäni liikaa toistoa, mutta kyllä tämä mieleen jäi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua tarina onnistui viemään mukanaan niin, että en toistoa huomannutkaan. :)

      Poista
  4. Mä tykkäsin juuri siitä, että vaikka tarina on roisi, itse asia oli tosi elämänmakuinen ja aito. Teiniys on just tota omien rajojen etsimistä ja löytämistä.

    http://kirjasfaari.fi/2015/07/minustakin-tuli-taas-tytto/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Häpeämättömän hurja ja elämänmakuinen tarina on, siitä ei pääse mihinkään - tosin paikoin uskottavuuden rajoilla.

      Poista
  5. Kuuntelen juuri kirjaa, joka muistuttaa vähän tuota ja mietin eilen, että ehkä tätä kokemusta täydentäisi tämä kirja, jonka joku aika sitten näin jossain blogissa. En muistanut eilen sen nimeä, mutta heti ensimmäisenä aamusta se nyt on tässä silmini edessä :) Ehkä siis tosiaan laitan lukulistalle.
    Aika rajuja lukukokemuksia osa nuorten kasvukertomuksista nykyään ja jostakin syystä paljon koskettavampia, kuin nuoruudessa luetut Juokse poika, juokset, tai muut huumekertomukset. Jopa Suomeen sijouttuvat tuntuivat silloin niin kaukaisilta ja toiseen maailmaan kuuluvilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kiinnostaakin kuulla, mitä kirjaa kuuntelet. Ehkä bongaan sen vielä. :)
      Rajua menoa ainakin tämä tarjoaa. Kuinka paljon koskettavuutta sitten lisää se, että itsellä on jo vähän enemmän perspektiiviä ja etäisyyttä pahimpiin kasvuvaiheisiin. En tiedä.

      Poista
  6. Hienosti tekstisi loppukappaleessa tiivistät johannojen kasvunvaran! Näin minusta tuli tyttö on tavallaan varoitustarina siitä, että helpompaakin reittiä voi selvitä omaksi itsekseen, mutta luonnistuu se vaikeankin kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuija!
      Onneksi vaikeankin kautta voi selviytyä, mutta surullista on se, että jotkut jäävät välille.

      Poista
  7. Mielenkiintoiselta kirjalta vaikuttaa! En kuitenkaan usko, että itse tulen tarttumaan tähän mutta muiden lukukokemuksia on aina kiva seurailla.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kaikkiin kiinnostaviin kirjoihin ei tarvitse tarttua, ellei kirja tunnu omalta. Minä tulin lukeneeksi tämän lopulta sattuman kautta, en alkujaan kirjasta oikein innostunut.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on