Siirry pääsisältöön

Mervi Heikkilä: Louhen liitto

"Olin ihan varma, että jos salaisuuteni paljastuisi, joutuisin välittömästi silmätikuksi, enkä saisi hetken rauhaa. Olisin paikallinen nähtävyys, kuin jokin kummallinen luonnonoikku, kolmikätinen lapsi tai parrakas nainen."
Mervi Heikkilä: Louhen liitto
(Haamu 2015)
151 sivua
Tänään, Kalevalan päivänä ja suomalaisen kulttuurin päivänä, julkaistaan Kalevalan 180-vuotisjuhlavuoden tunnelmissa Mervi Heikkilän nuortenromaani Louhen liitto. Kalevalaiset tarut ovatkin teoksessa läsnä, samoin kuin suomalainen kansanperinne ja historia.

Louhen liiton päähenkilö on teinityttö Roona, jolla on kannettavanaan suuri salaisuus. Hän osaa jotain erityistä ja yllättyy lapsena ymmärtäessään, että muilla ihmisillä ei tuota erikoista taitoa ole. Pian hän ymmärtää, että taito on viisaampi pitää salassa.

Salaisuuksia on muillakin. Roonan äiti kertoo tytölle jotain, joka mullistaa koko siihenastisen elämän ja vaikuttaa tytön kesäsuunnitelmiin. Edessä on kaksiviikkoinen vierailu tylyn Valpurin luona, eikä vierailu ole vain sievää kuulumisten vaihtamista: Roona joutuu elämänsä seikkailuun keskelle pimeyden voimia ja ikiaikaisia arvoituksia.

Louhen liitto on hyvin kirjoitettu ja kiinnostava teos. Roonan ja hänen läheistensä vuosisatojen taakse ulottuva tarina jää mieleen, ja vanhoista myyteistä ja perinteistä kiinnostuneelle kirjalla on annettavaa. Kertomuksessa on vahvasti läsnä luonto, jonka merkitystä ihmiselle ei varmasti voi yliarvioida. Mutta keskiössä on melko tavallinen, mukava joskin (ymmärrettävästi) hieman kiukkuinen teinityttö, joka huomaamattaan päätyy keskelle erikoista tarinaa.

Nuortenromaanissa sekoitetaan sopivassa suhteessa kansanperinteitä, fantasiaa ja tavallista elämää. On ilahduttavaa saada lukea kotimaista kirjallisuutta, joka ammentaa suomalaisesta kansanperinteestä tavalla, jonka uskon vetoavan myös nuoriin lukijoihin.

Tähän nuortenkirjaan löytyy myös vinkkejä, kuinka teosta voi lähestyä opetuksessa. Vinkit ovat saatavilla täällä.

Kirjasta on kirjoitettu myös seuraavissa blogeissa: Dysphoria, Kirjakko ruispellossa ja Kirsin kirjanurkka.

50 kategoriaa -listalla teos asettuu kohtaan 27. A book you can finish in a day.

Kommentit

  1. Kuulostaa niin hyvältä! Tämä pitää ottaa luentaan! Hienoa, että tästä blogataan Kalevalan päivänä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lämpimästi. :) Hauskaa bongailla tästä bloggauksia juuri tänään.

      Poista
  2. Minun oli tarkoitus lukea tämä nyt ennen Kalevalan päivää, mutta en löytänyt omaa kappalettani mistään. Olen joskus varsinainen kirjahamsteri. Hyvä kuulla, että tämä on lukemisen arvoinen kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti löydät kirjan ja pääset sitä lukemaan. :) Kyllä tämä lukemisen arvoinen on!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…