Siirry pääsisältöön

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis."
Anna-Leena Härkönen:
Ihana nähä! ja muita kirjoituksia
(Otava 2015)
173 sivua
Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen.
Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymyillen viisaita neuvoja vaimealla äänellä. Murkut kirjoittavat muistiinpanoja pieniin vihkoihin vedet silmissä.
Sitä mielenrauhaa ei ole koskaan tullut. Iän myötä ne vähätkin hermot ovat menneet.
Härkönen tuo esille myös arkipäivän sattumuksia ja kohtaamisia.
En meinannut päästä mokastani millään yli. Kun kuulin allasalueella puhuttavan suomea, oli pakko aloittaa jutustelu ja päästä tilittämään kokemuksestani. Jos ote elämästä alkaa lipsua, sitä haluaa uskoutua. 
Vaikka pidän Härkösestä myös romaanikirjailijana, on hän mielestäni parhaimmillaan ladellessaan (itse)ironiseen tyyliinsä tarkkanäköisiä mielipiteitään ja kokemuksiaan maailmanmenosta. Pidän kirjailijan reippaasta tyylistä, joka pääsee hienosti oikeuksiinsa juuri tämän käsillä olevan teoksen kaltaisissa kirjoituskokoelmissa. Tulen varmasti palaamaan joidenkin kirjoitusten pariin myöhemminkin, niin mainioita ajatuksia ja kommentteja kirja sisältää.

Kirjasta muualla: Järjellä ja tunteella, Rakkaudesta kirjoihin, There's no such thing as too many books ja Kirjojen keskellä.

50 kategoriaa -listauksessa sijoitan tämän teoksen kohtaan 4. A book published this year - itseoikeutetusti, koska kirja on ensimmäinen lukemani tänä vuonna ilmestynyt teos.
Härkösen teoksen sain luettavaksi kustantajalta - kiitos!

Kommentit

  1. Olen lkenut härköseltä vain Häräntappoaseen. Hän näkyy olevan todella tuottelias kirjailija, tuntuu kuin edellinen olisi ilmestynyt ihan vasta äskettäin...

    Pitäisikin tutustua Härkösen teoksiin paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä onkin kokoelma kirjoituksia, jotka ovat käsittääkseni ilmestyneet aiemmin joissakin lehdissä. Kaikki oikein -romaani tosiaan ilmestyi aika äskettäin, viime syksynä.

      Poista
  2. Voi kun minä tykkään näistä Härkösen kirjoista :) Vaikuttahan siihen tietysti vähäsen se, että me puhutaan samaa murretta, ihana nähä, kun on tuota Oulun seudun murretta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tykkäät. :) Härkösen tyyli on niin mainiota, että kyllä hänen seurassaan viihtyy.

      Poista
  3. Pitäisiköhän tämä nyt sitten lukea, kun pitkän Härkös-tauon jälkeen luin sen lottostoorin ja tykkään erityisesti tästä puolesta Härköstä... jaa kai se on suorastaan pakko laittaa kirjastoon varaukseen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, kun kerran Härkösen tyylistä muutenkin pidät!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...