Siirry pääsisältöön

Soraya Lane: Espanjalainen tytär

Rose nyökkäsi ja kääntyi vielä katsomaan taakseen. Hänen silmänsä vaelsivat hitaasti maiseman halki ja ihailivat korkeuksiin kurkottavia puita, jotka olivat arvatenkin olleet täällä ennen kuin Santiagot olivat asettuneet tilalle. Hänet valtasi voimakas tunne, että kenties isoisoäiti ei ollutkaan vienyt salaisuuksia mukanaan hautaan vaan vastaukset saattaisivat vielä selvitä. Miksi muutenkaan hän olisi jättänyt tämän tilan tyttärelleen ja tyttärentyttärelleen, joiden olemassaolon oli pitänyt omana tietonaan vuosikymmenet?

Soraya Lane: Espanjalainen tytär
Otava 2026
alkuteos The Spanish Daughter 2025
suomentaneet Lauri Sallamo ja Heidi Tihveräinen
285 sivua

Rose elää murheen aikaa, sillä hän on hiljattain menettänyt rakkaan äitinsä. Hän on nyt viimeinen osana vahvojen naisten ketjua, sillä myös isoäiti on siirtynyt ajasta ikuisuuteen, ja hänen on pärjättävä yksin.

Pian Rose saa kuitenkin kokea elämänsä yllätyksen, joka vie hänet Lontoosta Argentiinaan saakka. Ensinnäkin mummin jäämistöstä löytyy pieni rasia, jossa on silkkikankaaseen kiedottu hevosfiguuri. Toiseksi Rose saa kuulla mumminsa perineen ison kiinteistön Argentiinasta. Mutta koska mummi ei ole enää elossa, perintö siirtyisi Rosen äidille – jos tämä olisi elossa. Koska äitiäkään ei enää ole, huomaa Rose olevansa yhtäkkiä perijätär.

Tieto yllättävästä perinnöstä saa Rosen tekemään täyskäännöksen elämässään. Hän matkustaa Argentiinaan tuntemattoman sukunsa poolohevostilalle, ja vähitellen myös salaperäisen rasian merkitys alkaa avautua. Vähä vähältä avautuvat myös suvun salat ja Roselle selviää, miksi hän ei ole lainkaan tiennyt sukujuuristaan Etelä-Amerikassa.

2020-luvulle ja kuutisenkymmentä vuotta varhaisempaan aikaan sijoittuva romaani kerii pikku hiljaa auki sitä, miksi Rosen mummin biologinen äiti Valentina antoi aikanaan biologisen tyttärensä adoptoitavaksi ja päätyi elämään koko ikänsä erossa tyttärestään mutta seuraamaan tämän elämää etäältä. Dramatiikkaa käänteistä ei odotusten mukaisesti puutu, ei menneessä ajassa eikä kerronnan nykyajassakaan. Vetävää viihdettä siis on lukijalle tarjolla yltäkylläisesti.

Lajiin toki kuuluu myös romanttinen viritys, ja sellaista on tarjolla Argentiinassa, kun Rose kohtaa komean ja tumman Benjaminin, joka on tuntenut Valentinan ja jolle Santiagon poolohevostila on monella tapaa tärkeä. Benjaminin perheen avulla Rose saa viimeiset vastaukset kysymyksiinsä, mutta oman elämänsä suunta hänen täytyy ratkaista aivan itse.

Espanjalainen tytär on lämminsävyinen viihdyttävä romaani, jonka parissa saa ajan kulumaan leppoisasti. Juoni on kudottu romanttiseen kokonaisuuteen ihan toimivasti, vaikka siinä on myös käänteitä, joille olisi toivonut hitusen enemmän perusteluja. Nykyajan sijaan olisin mielelläni uppoutunut enemmänkin siihen, minkälaista elämä oli Argentiinassa toisen maailmansodan kynnyksellä.

En ennen kirjaan tarttumista tiennyt, että Soraya Lane on luonut kokonaisen sisarromaanisarjan: Kadonneet tyttäret -sarjan ensimmäinen osa, Italialainen tytär, on ilmestynyt suomeksi vuonna 2023, ja sen jälkeen on ehtinyt ilmestyä jos neljä sisarromaania ennen tätä nyt käsillä olevaa. Seuraava suomennos, Norjalainen tytär, ilmestyy tulevana kesänä. Vaikkei Espanjalainen tytär hurmannutkaan täysillä, kiinnostaa tuo tuleva osa pohjoismaa-aspektinsa vuoksi sen verran, että saatan sen ottaa kesälukemistooni.

Helmet 2026 -lukuhaaste: 17. Kirjan nimessä on jokin kansallisuus.

Kommentit

  1. Minä olen kyllä huomannut että tässä on sarja, joka kuulostaa aivan Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarjan kopiolta. En ole siksi tullut tarttuneeksi kirjoihin, haluaisin ensin kuulla, onko niissä mitään persoonallista verrattuna Rileyn ideaan. Nyt täytyy sanoa, että tämän perusteella en keksinyt muuta kuin sen, että biologinen äiti on seurannut Rosen elämää etäältä.

    VastaaPoista
  2. Tässä voisikin olla sopiva kirja laiturilukemistoon. Tosin huomaan viime aikoina siirtyneeni historia-aiheissa aika pahasti tietokirjojen puolelle. Tiedä sitten, miksi eivät romaanit ole lähivuosina kiehtoneet samalla tavalla. Hyvin tehdystä historiallisesta romaanistakin oppii paljon ja lempiaikakauteni olen löytänyt nimenomaan romaanien kautta.

    VastaaPoista
  3. Tästä sarjasta tulee mieleen Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta, jotka myös tapahtuvat eri puolilla maailmaa historiassa ja nykyajassa. Viihdyttävyyden lisäksi näissä on aina se pieni historiallisen tiedon lisäämisen mahdollisuus. Ja hei, argentiinalainen hevostila ja Benjamin, ehkä tämä onkin ihan täydellistä lukemista kesälomalle!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...