Siirry pääsisältöön

Blogistanian kirjallisuuspalkinnot – näin äänestät



Kirjabloggaajat,  kirjagrammaajat, kirjatubettajat ja kirjatokkaajat äänestävät vuoden 2023 parhaista kirjoista neljässä kategoriassa! 


Osallistu äänestykseen lomakkeen kautta 10.–15.3.2024 välisenä aikana. Tulokset julkaistaan vastuublogeissa sunnuntaina 17.3.2024 klo 10. Pidäthän antamasi äänet salaisina äänestyksen loppumiseen saakka! Voittajien julkistuksen jälkeen voit julkaista oman äänestyspostauksen blogissa tai somessa.


Äänestä täällä!

Blogistanian Finlandia 2023

Blogistanian Finlandia 2023 -palkinto nostaa esille kirjavaikuttajien arvostamia kotimaisia kirjoja. Äänestys koskee vuonna 2023 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä kaunokirjallisuutta. Ehdolle voi asettaa romaaneja, novellikokoelmia ja runokokoelmia sekä sarjakuvia. Blogistanian Finlandia -äänestys järjestetään 13. kerran. 


Finlandian vastuublogina toimii Kirsin Book Club.

Blogistanian Globalia 2023

Blogistanian Globalia 2023 -palkinto nostaa esille kirjavaikuttajien arvostamia käännöskirjoja. Äänestys koskee vuonna 2023 Suomessa julkaistua, suomeksi, ruotsiksi tai saameksi käännettyä, alun perin muulla kielellä ilmestynyttä kaunokirjallisuutta. Ehdolle voi asettaa romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja sarjakuvia. Blogistanian Globalia -äänestys järjestetään 13. kerran. 


Globalian vastuublogina toimii tämä blogi eli Kirjakaapin kummitus.

Blogistanian Kuopus 2023   

Blogistanian Kuopus 2023 -palkinto nostaa esille kirjavaikuttajien arvostamia lasten- ja nuortenkirjoja. Äänestys koskee vuonna 2023 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä sekä näille kielille käännettyä lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Ehdolle voi asettaa lasten-, nuorten- ja nuorten aikuisten (YA) kirjoja: romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia, sarjakuvia ja kuvakirjoja. Myös lasten ja nuorten tietokirjoista äänestetään tässä kategoriassa. Blogistanian Kuopus -äänestys järjestetään 12. kerran. 


Kuopuksen vastuublogina toimii Yöpöydän kirjat


Blogistanian Tieto 2023

Blogistanian Tieto 2023 -palkinto nostaa esille kirjavaikuttajien arvostamia tietokirjoja. Äänestys koskee vuonna 2023 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä sekä näille kielille käännettyä tietokirjallisuutta. Ehdolle voi asettaa myös esseekirjallisuutta, elämäkertoja, asiaproosaa, pamfletteja ja erilaisia oppaita. Lasten ja nuorten tietokirjoista äänestetään Blogistanian Kuopus -kategoriassa. Blogistanian Tieto -äänestys järjestetään 11. kerran. 


Tiedon vastuublogina toimii Tuulevin lukublogi.

Äänestysohjeet

Voit osallistua äänestykseen, jos sinulla on kirja-aiheinen blogi, julkinen Instagram-tili, julkinen Tiktok-tili tai Youtube-kanava. Äänestää saa vuonna 2023 julkaistuja kirjoja, joista olet julkaissut arvion jossakin näistä kanavista. Linkit arvioihin lisätään äänestyslomakkeeseen. Jos linkkiä ei ole tai se ei toimi, ääntä ei oteta huomioon. Tarkemmat ohjeet löydät äänestyslomakkeesta.


Voit äänestää yhdessä tai useammassa kategoriassa. Jokaisessa kategoriassa voit äänestää 1–3 eri kirjaa siten, että paras kirja saa kolme pistettä, toiseksi paras kirja kaksi pistettä ja kolmanneksi paras kirja yhden pisteen. Jos äänestät kahta kirjaa, parempi kirja saa kolme pistettä ja toinen kirja kaksi pistettä. Jos äänestät yhtä kirjaa, se saa kolme pistettä.


Äänestä täällä!


Jos et ole varma mihin kategoriaan kirja kuuluu, tarkista kustantajan luokitus tai kysy etukäteen vastuubloggaajilta. Äänestyslomakkeesta vastaa Lukujonossa.

Äänestyksen voittaja

Äänestyksen tulokset julkaistaan vastuublogeissa sunnuntaina 17.3.2024 klo 10. Äänestyksen voittaja on teos, joka saa eniten pisteitä. Jos kaksi tai useampi kirja on kärjessä samoilla pisteillä, voittaja ratkaistaan vertaamalla kirjojen saamia sijoituksia. Tasatilanteessa voittaa kirja, jolla on eniten kolmen pisteen sijoituksia. Tarvittaessa verrataan myös kahden pisteen sijoituksia. Jos voittaja ei tälläkään keinolla ratkea, palkinto jaetaan saman pistemäärän saaneiden kesken.

Järjestelyt

Blogistanian kirjallisuuspalkintoja organisoivat kotimaiset kirjabloggaajat. Äänestys on riippumaton ja järjestetään vapaaehtoisvoimin. Kirjallisuuspalkinnon voittajille myönnetään tunnustuksena kunniakirja.

Aiemmin palkitut teokset


Finlandia

2022 - Iida Rauma: Hävitys – Tapauskertomus (Siltala)

2021 - Anneli Kanto: Rottien pyhimys (Gummerus)

2020 - Anni Kytömäki: Margarita (Gummerus)

2019 - Pajtim Statovci: Bolla (Otava)

2018 - Olli Jalonen: Taivaanpallo (Otava)

2017 - Rosa Liksom: Everstinna (Like)

2016 - Minna Rytisalo: Lempi (Gummerus)

2015 - Laura Lindstedt: Oneiron (Teos)

2014 - Anni Kytömäki: Kultarinta (Gummerus)

2013 - Pauliina Rauhala: Taivaslaulu (Gummerus)

2012 - Aki Ollikainen: Nälkävuosi (Siltala)

2011 - Katja Kettu: Kätilö (WSOY)


Globalia

2022 - Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen (WSOY, suom. Kaijamari Sivill)

2021 - TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä (Karisto, suom. Mika Kivimäki)

2020 - Alex Schulman: Polta nämä kirjeet (Nemo, suom. Jaana Nikula) 

2019 - Margaret Atwood: Testamentit (Otava, suom. Hilkka Pekkanen)

2018 - Elizabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton (Tammi, suom. Kristiina Rikman)

2017 - Hanya Yanagihara: Pieni elämä (Tammi, suom. Arto Schroderus)

2016 - Sadie Jones: Kotiinpaluu (Otava, suom. Marianna Kurtto)

2015 - John Williams: Stoner (Bazar, suom. Ilkka Rekiaro)

2014 - Kate Atkinson: Elämä elämältä (Schildts & Söderströms, suom. Kaisa Kattelus)

2013 - Haruki Murakami: 1Q84 (Tammi, suom. Aleksi Milonoff)

2012 - Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi (WSOY, suom. Päivi Kivelä)

2011 - Sarah Waters: Vieras kartanossa (Tammi, suom. Helene Bützow)


Kuopus

2022 - Annukka Salama: Ripley – Nopea yhteys (WSOY)

2021 - Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (Otava)

2020 - J.S. Meresmaa: Dodo (Myllylahti)

2019 - Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli (WSOY)

2018 - Magdalena Hai: Kolmas sisar (Otava) ja Maria Turtschaninoff: Maresin voima (Tammi, suom. Marja Kyrö)

2017 - Angie Thomas: Viha jonka kylvät (Otava, suom. Kaijamari Sivill)

2016 - Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin (Otava)

2015 - Siiri Enoranta: Surunhauras, lasinterävä (WSOY)

2014 - Jenna Kostet: Lautturi (Robustos)

2013 - Aino ja Ville Tietäväinen: Vain pahaa unta (WSOY)

2012 - Annukka Salama: Käärmeenlumooja (WSOY)


Tieto

2022 - Raisa Omaheimo: Ratkaisuja läskeille (Kustantamo S&S)

2021 - Ville Eloranta & Lotta Jalava: Sana sanasta – Suomen kielen jäljillä (Tammi)

2020 - Patrik Svensson: Ankeriaan testamentti – Pojasta, isästä ja maailman arvoituksellisimmasta kalasta (Tammi, suom. Maija Kauhanen)

2019 - Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen (Otava, suom. Elina Lustig)

2018 - Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin (Otava)

2017 - Koko Hubara: Ruskeat tytöt – tunne-esseitä (Like)

2016 - Mari Manninen: Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret (Atena)

2015 - Bea Uusma: Naparetki – Minun rakkaustarinani (Like, suom. Petri Stenman)

2014 - Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen – Minna Canth (Otava)

2013 - Tuula Karjalainen: Tove Jansson – Tee työtä ja rakasta (Tammi)



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii