Siirry pääsisältöön

Sayaka Murata: Maan asukit

Meistä ei ollut tullut luonnolliseen tapaan osia lapsuudessani kuvittelemaani Tehtaaseen, vaan olimme todellakin onnistuneet pakenemaan sukulaisten, ystävien ja naapuruston katseita. Kaikki uskoivat Tehtaaseen, joka aivopesu heidät seuraamaan käskyjään. Ihmiset käyttivät kehossaan olevia elimiä Tehtaan vuoksi, puursivat sen eteen. Minä ja mieheni emme olleet antaneet muokata miehiämme perin pohjin. Täysin aivopesty ihminen oli pakotettu jatkamaan roolissaan, ettei häntä karkotettaisi Tehtaasta.

Sayaka Murata: Maan asukit
Gummerus 2022
alkuteos Chikyū seijin 2018
suomentanut Raisa Porrasmaa
238 sivua
äänikirjan lukija Vuokko Hovatta
kesto 6 t 19 min

Sayaka Murata tuli minulle tutuksi, kun sain kustantajalta luettavaksi Lähikaupan naisen. En aivan täysin innostunut romaanista mutta se jäi erityislaatuisena vahvasti mieleeni. Niinpä kiinnostuin Maan asukeista myös, ja kun se tuli vastaan lukuaikapalvelussa, klikkasin sen kuunneltavaksi.

Lähikaupan nainen kritisoi sitä, miten suuria vaatimuksia ympäristö ihmisille saattaa asettaa. Nyt ollaan jossain määrin saman asian äärellä mutta meno on entistä kärjistetympää.

Maan asukkien päähenkilö Natsuki on aina ollut erikoinen. Yhteys omaan lapsuudenperheeseen on ohut, ja ainoa Natsukia ymmärtävä ihminen tuntuu olevan serkku Yū. Tämä on kertonut olevansa peräisin Pohapipinpobopia-planeetalta. Natsuki on omasta mielestään taikurityttö, joka on saanut taikavoimansa pehmolelultaan Pyūtolta. 

Natsuki aiheuttaa serkkunsa kanssa suurta pahennusta ja heidän tiensä eroavat vuosiksi. Vielä yli kolmekymppisenäkään Natsuki ei kuitenkaan ole asettunut aloilleen sillä tavoin kuin hänen perheensä toivoisi. Hän elää lumeavioliitossa ja vastustaa voimallisesti ennalta määrättyä elämänkaavaa, ajatusta siitä, että hänen pitäisi täyttää jokin yhteiskunnallinen tehtävä.

Maan asukit on absurdi, häiritsevä, provosoiva ja shokeeraava. Se kyseenalaistaa ansiokkaasti hyvän elämän normeja ja muistuttaa, että elämää pitäisi saada elää toisinkin. Se, miten Natsukia kohdellaan lapsuudestaan lähtien, on kauhistuttavaa ja raastavaa. Hänet yritetään pakottaa muottiin, eikä lopputulos ole kovin kaunista katseltavaa.

Natsuki ajattelee olevansa avaruusolento. Hän katselee ”maan asukkeja” sivullisena ja sellaisena hän haluaakin pysyä. Mitä kauempana yhteiskunnasta, sen parempi. Lopulta hän ajautuu etäälle myös ihmisyydestä – loppua kohden meno on jo hyvinkin hurjaa.

Kun olin saanut romaanin kuunneltua loppuun, tokaisin kuunnelleeni juuri ällöttävän kertomuksen. Maan asukit ravistelee ja jää takuulla mieleen, halusin tai en. Se käsittelee rankkoja asioita seksuaalisesta hyväksikäytöstä kannibalismiin eikä jätä kylmäksi. Seuraavaksi kuitenkin jotain vähemmän repivää, kiitos.

Helmet 2023 -lukuhaaste: 21. Kirja on scifiä eli tieteiskirjallisuutta.

Kommentit

  1. Tämä kirja kyllä kiinnostaa, koska pidin Lähikaupan naisesta hyvinkin paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en varsinaisesti hurmaantunut Lähikaupan naisesta, mutta mieleen se jäi. Tämän kanssa vähän sama juttu; on tosi taidokas mutta myös siinä määrin häiritsevä, että en oikeastaan voi sanoa tästä pitäneeni.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Ehkä kannattaa kokeilla? Jos heti alussa alkaa tökkiä, voinee suosiolla jättää kesken. Meno kun muuttuu rajummaksi tarinan edetessä.

      Poista
  3. Onpa erikoisen oloinen kirja. Lähikaupan nainen jäi minulla kesken, en oikein päässyt sen maailmaan sisään. Tämä Muratan uusin käännös ei aiheensa puolesta kuulosta aivan minun kirjaltani, mutta toisaalta pidän Vuokko Hovatan äänestä joten kenties kokeilen tätä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on minusta vielä erikoisempi maailma kuin Lähikaupan naisessa, joka jäi minusta vähän etäälle. Olisipa kiva kuulla ajatuksiasi, jos päädyt tätä kokeilemaan.

      Poista
  4. Minä taas pidin tästä kovasti. Mielestäni tässä irvitään (lopussa irvokkaastikin) massojen valinnoille, jotka tukehduttavat kaiken muunlaisen. Teemoina minusta on ulkopuolisuus ja erilaisuus suhteessa normiin ja miten se haluttaisiin kitkeä pois. Itse en kokenut tätä mitenkään shokeeraavana, mutta niin me lukijat koemme asiat eri tavoin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samanlaisia teemoja löysin ja pidän ihan tarpeellisena sitä normien noudattamisen (ja myös normeihin pakottamisen) kritiikkiä. Mulle vain se irvokkuus oli liikaa, herkkänahkainen kuin olen. Mutta hyvin ymmärrän, että moni nimenomaan pitää tuollaisesta kohtuullisen rajusta ravistelusta. :)

      Poista
  5. Minä tavallaan pidin Lähikaupan naisesta ja on metkaa nähdä miten todella erilaisen kirjan Murata sitten kirjoitti. Tähän en kuitenkaan ole ajatellut tarttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään ajatellut ensin mutta niin vain tuli tartuttua :D Enkä ole ihan varma, oliko se hyvä ratkaisu mutta tulipahan kuunneltua :)

      Poista
  6. Olen nähnyt tämän kannen siellä täällä, mutten yhtään tiennyt, millaisesta kirjasta on kyse. No nytpä sitten tiedän! Kuulostaa sinänsä kiinnostavalta, mutta kannibalismi ja seksuaalinen hyväksikäyttö ei nyt oikein innosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä vaatinee oikeanlaisen hetken monen lukijan kohdalla. En varmaan olisi loppuvuodesta kyennyt jatkamaan tätä alkua pidemmälle.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat