Siirry pääsisältöön

Sinikka Koyama: Joka kurjen laulua kuuntelee

Selasin sivuja, jotka näyttivät aivan yhtä tyhjiltä kuin kirjan kannettiin, mikä oli outoa, sillä kirja oli selvästi kulunut ja käytetty. Sytytin yöpöydän valon ja samassa katseeni kiinnittyi haaleaan kirjoitukseen toisella sivulla. Siirsin kirjan lähemmäksi valoa. Teksti oli kaunista, käsin kirjoitettua ja yllättävän helppolukuista. Se näytti jatkuvan myös seuraavilla sivuilla.

Sinikka Koyama: Joka kurjen laulua kuuntelee
Basam Books 2022
kansi Sinikka Koyama
294 sivua

Sinikka Koyaman esikoisteos Joka kurjen laulua kuuntelee kertoo 19-vuotiaasta Sofiasta, joka päätyy yllättäen salaperäiseen Villa Ruusuun vanhan ystävänsä Nanan johdattamana. Sieltä Sofia löytää erikoisen kirjan, joka tuntuu välillä olevan tyhjä ja seuraavassa hetkessä täynnä tekstiä.

Löytämänsä kirjan myötä Sofia tutustuu Mein tarinaan. Mei on elänyt satoja vuosia aiemmin Japanissa, mutta hänen ajatuksensa ja kokemuksensa vievät Sofian mukanaan niin, että tämän on välillä on vaikea erottaa historiaa nykyhetkestä.

Villa Ruusussa Sofia asettuu osaksi ystäväjoukkoa ja iltaisin hän sukeltaa Mein maailmaan. Kaikki on leppoisaa ja miellyttävää, ja puutarhan ympäröimässä talossa Sofian on mahdollista tarkastella elämäänsä hieman etäämmältä. Lyhyeksi tarkoitettu visiitti venyy, ja nuoret aikuiset kuluttavat aikaansa muun muassa hevosten parissa.

Mei puolestaan elää keskellä juonittelua ja joutuu puntaroimaan omia mahdollisuuksiaan. Hän on orpotyttö, jonka asema on selvästi heikompi kuin Ayame-serkulla, joka haluaa Mein olevan tukenaan uudessa elämäntilanteessa.

Sofian ja Mein tarinassa on yhtymäkohtia, ja minua kiehtookin ajatus siitä, miten ihmiset eri ajoissa ja paikoissa eivät välttämättä ole kovin erilaisia. Olisin kuitenkin ehkä toivonut hieman vahvempaa yhteyttä tarinalinjojen välille. Silti pidin suuresti sekä Sofian että Mein maailmoista, ja varsinkin jälkimmäiseen olisin perehtynyt mieluusti vielä enemmän. Mietin jopa, että Mei olisi yksinäänkin voinut riittää romaanin päähahmoksi, niin hienosti historiallinen osuus tässä romaanissa toimii ja vie mukanaan.

Nuorille aikuisille suunnatun romaanin vahvuus on ehdottomasti sen kiehtova tunnelma. Uni ja todellisuus sekä mennyt ja nykyaika limittyvät hienosti, ja lukijalle jätetään riittävästi tilaa tehdä omia päätelmiään. Paikoin tosin tuntui, että kerrontaa olisi voinut hieman tiivistää.

Uskoisin romaanin olevan mainiota luettavaa kohderyhmälleen, mutta se sopii oikein hyvin myös aikuisemmalle yleisölle. Romaania maustaa fantasia, mutta sitä ei kannata säikähtää: Joka kurjen laulua kuuntelee koettelee reaalimaailman rajoja miellyttävällä tavalla. 

Pitää muuten erikseen vielä mainita kirjan kansi: se herätti kiinnostukseni teosta kohtaan alun perin. Kauniin kannen on tehnyt kirjailija itse.

Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Sinikka Koyaman kirjalla avaan osallistumiseni vuoden 2023 Helmet-lukuhaasteeseen. Teos asettuu kohtaan 44. Kirja kuuluu genreen eli kirjallisuuden lajiin, jota et lue yleensä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat