Siirry pääsisältöön

Ann-Helén Laestadius: Varkaus

Enná ja isa olivat löytäneet hänet poronsa vierestä istumasta. He olivat kysyneet, mitä oli tapahtunut, mutta hän ei ollut pystynyt vastaamaan. Hän puristi pientä korvanpalaa lapasensa sisällä. Veri oli hyytynyt, mutta untuvista karvat olivat yhä pehmeitä. Hän ei näyttänyt sitä heille, ei edes sitten kun he kiihtyneinä totesivat ”sen paskiaisen” vieneen korvat, toisen kokonaan ja toisesta puolet. Korvamerkillä saattoi todistaa auton alle jääneen tai pedon tappaman poron omakseen. Tätä korvaa ei kukaan saisi. Hänen Nástegallunsa oli kuollut.

Ann-Helén Laestadius: Varkaus
S&S 2022
alkuteos Stöld 2021
suomentanut Laura Kulmala
ulkoasu ja taitto Iida Pohjolainen
510 sivua

Kiinnitin Ann-Helén Laestadiuksen romaaniin Varkaus huomiota jo viime keväänä. Romaani kävikin jo kertaalleen kirjastosta lainassa, mutta en ehtinyt siihen tarttua lainkaan ennen kuin eräpäivä oli jo käsillä.

Sitten huomasin Instagramista muutamia ylistäviä arvioita ja ei muuta kuin uudelleen kirja varaukseen ja lainaksi. Kyllä kannatti.

Varkaus sijoittuu jonnekin Ruotsin pohjoisosiin ja perustuu tositapahtumiin. Romaanin saamelaisyhteisö on kahnauksissa muiden asukkaiden kanssa, jotka eivät kykene kunnioittamaan porotaloutta vaan voivat mielestään tappaa poroja ihan noin vain. Yleisessä tiedossa on, kuka on toiminnan primus motor, mutta seurauksia teoista ei koidu. Poliisin mielestä tapot ovat vain varkauksia eikä siitä sitten sen enempää.

Yhdeksänvuotias Elsa on romaanin päähenkilö, joka joutuu vuonna 2008 omin silmin näkemään, miten hänen poronsa on tapettu raa'asti. Tappaja uhkailee tytön hiljaiseksi, mutta jälkensä tapahtunut väkisin jättää. 

Kymmenkunta vuotta myöhemmin Elsa on nuori nainen, joka haluaa jatkaa sukunsa työtä porojen parissa mutta myös saada oikeutta. Maailma ei ole muuttunut paremmaksi vaan saamelaiset joutuvat kohtaamaan monenlaista syrjintää. Elsa ei enää jaksa katsella kaikkea sivusta vaan valitsee vaikenemisen sijaan vaikeista asioista puhumisen.

Varkaus on vaikuttava romaani, joka pitää vallan mainiosti otteessaan alusta loppuun. Yli 500-sivuinen romaani ei tunnu liian mittavalta vaan jännite kantaa hyvin. Kertomus on ravisteleva ja paikoin jopa puistattava kuvatessaan saamelaisten kohtaamia vääryyksiä, mutta kerronta ei ole tarkoitushakuista vaan myös vaikeiden asioiden kuvauksilla on paikkansa ja tehtävänsä.

Ann-Helén Laestadius kuvaa hienosti niitä moninaisia haasteita, joiden keskellä saamelaiset elävät. Yhtäältä on tuomitseva ulkomaailma mutta toisaalta haasteita aiheuttaa myös yhteisö itsessään perinteisine tapoineen ja tottumuksineen. Romaanissa sivutaan myös ilmastonmuutosta, joka sekin aiheuttaa huolta porotaloudelle.

Varkaus avaa silmiä sille, miten nykyaikanakin voi olla vaikeaa elää sivussa valtavirrasta. Se valistaa lukijaa mieleenpainuvasti fiktion keinoin.

Muualla: Kirjakimara ja Kirjaluotsi.

Kommentit

  1. Minustakin tämä oli vaikuttava teos. Hyvä, että myös ilmastonmuutos oli otettu esille, sillä se on porotaloudelle uhka ja se on ylipäätään uhka pohjoisen eläimille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan samaa mieltä. Tässä on isoja, tärkeitä teemoja.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos! Tulikin vietettyä illalla lukutunti päivän kunniaksi :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok