Siirry pääsisältöön

Antti Rönkä: Jalat ilmassa

– Hei, kuiskasin.
Peura ei hievahtanut. En uskaltanut irrottaa katsetta eläimen silmistä. Oli hiljaista kuin sadussa.
– Mulla ei ole ketään, kuiskasin. – Ja mua kiusataan.
Peura tuijotti.
– Mua vihataan, kuiskasin.
Olin varma, että peura ymmärtää. Se kääntyi hitaasti, ikään kuin sanojani miettien, ja juoksi pois. Metsä vain rasahteli, pitkään.

Antti Rönkä: Jalat ilmassa
Gummerus 2019
224 sivua
Äänikirjan lukija Ville-Veikko Niemelä
Kesto 5 t 16 min

Antti Rönkän esikoisromaani Jalat ilmassa kertoo Aarosta, joka aloittaa yliopisto-opinnot Jyväskylässä ja yrittää samalla aloittaa kokonaan uuden elämän. Menneisyys ei kuitenkaan jätä nuorta miestä rauhaan, vaan rankan ja vuosia jatkuneen koulukiusaamisen kaiut kantautuvat aikuisuuteen saakka.

Uudessa kotikaupungissa ja alkaneiden opintojen parissa olisi hyvinkin mahdollisuus uuteen alkuun. Mieli ei kuitenkaan jätä rauhaan vaan sisäinen ääni muistuttaa jatkuvasti siitä, miten ja minkälaisena kiusaajat Aaron näkivät. Uusia ihmissuhteita on vaikea solmia, kun sisällä joku muistuttaa koko ajan, miten huono ihminen Aaro on.

Älä usko, tekisi mieli sanoa. Samalla tietää, että yhdellä lausahduksella ei mitenkään korjata sitä, mitä on rikottu systemaattisesti vuosikaudet. Aaro tarvitsee jotain muuta, ja keskeinen kysymys onkin, miten Aaron käy.

Antti Rönkä tavoittaa todella hienosti päähenkilönsä sisäisen maailman. Osoittelematta tarinasta muotoutuu kuva siitä, miten vahvat jäljet kiusaaminen jättää ja miten se lyö leimansa lähes kaikkeen, vaikka kiusaajat olisivat jo kaukana, niin ajassa kuin matkassa mitattuna. Se romaanissa juuri vavahduttaakin: miten yksinäinen ja huono Aaro kokee olevansa yhä vain, vaikka mahdollisuuksia olisi paljoon muuhun.

Jalat ilmassa on rohkea ja kaunistelematon kuvaus koulukiusaamisesta ja sen seurauksista. Takaumien kautta paljastuu, mitä vuosia sitten tapahtui, mutta olennainen on nykyhetki, jossa ovat muistot ja kysymys, miten menneen voi jättää taakse. Voiko eheytyä vuosista, jotka repivät riekaleiksi?

Rönkä kirjoittaa – valitettavasti – omien kokemustensa pohjalta. Omakohtaisuuden pohjalta muotoutuu intensiivinen ja vaikuttava romaani, jonka soisi päätyvän mahdollisimman monen luettavaksi.

Tästä vavahduttavasta esikoisesta muualla: Tuija, Annika ja Tiina.

Kommentit

  1. Aihe on kauhea, mutta se on valitettavan totta monen kohdalla. Kiusaaminen on inhottavaa ja siihen pitäisi puuttua tiukemmin yhteiskunnan taholta. Suositaan käyttäytymään paremmin ja kohtelemaan kaikkia tasa-arvoisesti. Hyvät kaveritaidot kunniaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiusaaminen on ilmiönä niin vaikea. Yrityksiä puuttua siihen on kyllä tehty, mutta en tiedä, onko mitään oikeasti toimivaa keinoa olemassa. Yksi tapa vaikuttaa on tämä, mitä Rönkä tekee: tuodaan tuntuvasti esille, miltä kiusaaminen tuntuu.

      Poista
  2. Kiitos kirjan hyvästä esittelystä. Tämä on todella tärkeä aihe. Hienoa että siitä kirjoitetaan tällä tavalla. Hyvää joulunalusaikaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aihe on tosiaan tärkeä, ja olen vaikuttunut siitä(kin), miten Rönkä nostaa näin vaikean aiheen niin hienosti esille. Kiitos, Anneli, hyvää joulunalusaikaa myös sinulle!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...