Siirry pääsisältöön

Fiona Barton: Lapsi

"– – ja silloin huomaan kappaleen mittaisen uutisen vauvasta. 
'TYÖMAALLA LAPSEN RUUMIS', siinä lukee. Vain muutama rivi siitä, että rakennustyömaalta Woolwichista on löydetty sylilapsen luuranko ja että poliisi tutkii asiaa. Luen tekstin kerran toisensa jälkeen. En käsitä sitä kunnolla, aivan kuin se olisi vierasta kieltä."

Fiona Barton: Lapsi
Bazar 2019
Alkuteos The Child
Suomentanut Pirkko Biström
432 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
Kesto 12 t 45 min.

Luin vuosi sitten Fiona Bartonin esikoisteoksen Leski, josta muistan edelleenkin piinaavan tunnelman hyvin. Niinpä oli selvää, että tartuin alkuvuodesta 2019 julkaistuun Bartonin Lapsi-dekkariin, jonka löysin Storytelin valikoimista sekä ääni- että e-kirjana.

Heti alussa selviää tarinan perusasetelma. Rakennustyömaalta on löytynyt lapsen ruumis, ja uutinen löydöstä herättää tunteita monella suunnalla. Toimittaja Kate Waters haistaa mahdollisuuden saada käsiin suuri lehtijuttu. Emma puolestaan pelkää, että hänen varjelemansa salaisuus paljastuu viimein, vuosien hiljaisuuden jälkeen. Angela puolestaan palaa muistoissaan siihen, miten hän aikoinaan menetti oman lapsensa.

Lapsen henkilöt ovat kiinnostavia. Erityisesti mieleen jää Emma, jonka historia on täynnä epäoikeudenmukaisuutta, ja hänen äitinsä, joka on varsin omintakeinen henkilö. Emma ja Angela tosin ovat välillä sekoittua – ehkä haasteena oli sekin, että kuunnellessani en aina ollut niin skarppina kuin olisi pitänyt olla.

Pidän siitä, että Barton ei todellakaan retostele väkivallalla vaan kuvaa tapahtumia varsin tyylikkäästi. Leskestä mieleen jäänyt psykologisesti vahva ote jäi kuitenkin tästä tarinasta puuttumaan, ja aika ajoin podin lievää kyllästymisen tunnetta kirjan äärellä. En kokenut vahvaa intoa saada selville, mistä kaikessa on lopulta kysymys, eikä juoni lähtenyt oikein missään vaiheessa kunnolla vetämään.

Lapsesta sanansa sanovat myös Kirsi, Mai ja Riitta.

Keski-kirjastot 2019: 41. Kirjan henkilöistä ainakin yksi on eläkkeellä.

Kommentit

  1. Toinen teos on varmasti kirjailijalle vaikea, etenkin loistavan esikoisen jälkeen. Toivotaan, että seuraavaan Barton löytää taas Lesken imua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin toivon! Ja uskon kyllä, että Bartonin teoksia kannattaa lukea jatkossakin. :)

      Poista
  2. Kiitti Jonna <3
    Minulle tämä oli Bartonin kirjoista ykkönen, Leski lähinnä puistatti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leski oli kyllä hyytävä, ja ymmärrän puistatuksesi oikein hyvin. Onhan tämä lempeämpi, ihan selvästi.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on