"Käännän kuvan ympäri: isälle luonteenomaiset harakanvarpaat vakuuttavat, että se on otettu meidän syntymämme päivänä, juuri kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Tiedän, että myöhempi ajankohta ei tule kysymykseen, koska sinä päivänä, kun Danny ja minä synnyimme, äiti hyppäsi talon takana olevilta kallioilta ja surmasi itsensä."
En oikein tiedä, miksi Emma Rousin romaani Au pair kiinnittyi kirjahyllyyni Storytel-lukuaikapalvelussa. Kirjan kuunneltuani en oikein tiedä, mitä tarinasta pitäisi ajatella.
Tarina lähtee liikkeelle elokuusta 2017, kun Seraphine toteaa, että hänen ja hänen kaksosveljensä Dannyn vauva-ajasta ei ole valokuvia. Siivoustyö isän kuoleman jälkeen vie nuoren naisen vanhojen kuvien äärelle ja lopulta selvittämään, mitä tapahtui vuonna 1992, kun Seraphine ja Danny syntyivät. Miksi äiti hyppäsi talon takana olevilta kallioilta kuolemaansa vain muutamia tunteja lastensa syntymän jälkeen?
Juoneen kiinnittyvä olennainen kysymys tietenkin on se, mitä tapahtui samana päivänä, kun kaksoset syntyivät. Miksi Ruth-äiti kuoli? Mitä Laura ei halua lasten syntymästä kertoa? Miksi Ruthin äiti ei halua puhua?
Juonenkuljetus on Au pairissa varsin vetävää. Toisaalta tarina kasvaa minun makuuni turhan melodramaattisiin mittoihin – saippuaoopperaa kaipaavalle Au pairia voikin kyllä mainiosti suositella. Minun mielestäni tarinaa olisi voinut hieman tiivistää, mutta monen muun makuun trilleri on toiminut paremmin. Katsopa esimerkiksi blogeja Anun ihmeelliset matkat ja Tuhansia sivuja.
Keski-kirjastot 2019: 18. Kirjassa on kolmiodraama.
Helmet 2019: 17. Kirjassa on kaksoset.
 |
| Emma Rous: Au pair Minerva 2019 Alkuteos The Au pair Suomentanut Sisko Ylimartimo Äänikirjan lukija Karoliina Niskanen Kesto 12 t 59 min. |
En oikein tiedä, miksi Emma Rousin romaani Au pair kiinnittyi kirjahyllyyni Storytel-lukuaikapalvelussa. Kirjan kuunneltuani en oikein tiedä, mitä tarinasta pitäisi ajatella.
Tarina lähtee liikkeelle elokuusta 2017, kun Seraphine toteaa, että hänen ja hänen kaksosveljensä Dannyn vauva-ajasta ei ole valokuvia. Siivoustyö isän kuoleman jälkeen vie nuoren naisen vanhojen kuvien äärelle ja lopulta selvittämään, mitä tapahtui vuonna 1992, kun Seraphine ja Danny syntyivät. Miksi äiti hyppäsi talon takana olevilta kallioilta kuolemaansa vain muutamia tunteja lastensa syntymän jälkeen?
Kumarrun lähemmäksi kuvaa: siinä on äiti ennen kuin hän jätti meidät.Pian Seraphine tajuaa, että arvoituksen avain voisi olla Laura, joka työskenteli perheessä au pairina kaksosten syntymän aikoihin. Laura ei kuitenkaan tunnu olevan halukas paljastamaan menneisyyden salaisuuksia, ja kun tarina kulkee kahdessa aikatasossa, tietää lukija pitkään paljon enemmän kuin Seraphine.
Juoneen kiinnittyvä olennainen kysymys tietenkin on se, mitä tapahtui samana päivänä, kun kaksoset syntyivät. Miksi Ruth-äiti kuoli? Mitä Laura ei halua lasten syntymästä kertoa? Miksi Ruthin äiti ei halua puhua?
Juonenkuljetus on Au pairissa varsin vetävää. Toisaalta tarina kasvaa minun makuuni turhan melodramaattisiin mittoihin – saippuaoopperaa kaipaavalle Au pairia voikin kyllä mainiosti suositella. Minun mielestäni tarinaa olisi voinut hieman tiivistää, mutta monen muun makuun trilleri on toiminut paremmin. Katsopa esimerkiksi blogeja Anun ihmeelliset matkat ja Tuhansia sivuja.
Keski-kirjastot 2019: 18. Kirjassa on kolmiodraama.
Helmet 2019: 17. Kirjassa on kaksoset.
Kiitos kirjan esittelystä. En ole tätä lukenut, mutta taidanpa laittaa lukulistalle.
VastaaPoistaKiitos kommentista. Kiinnostava tarina, mutta minun makuuni olisi tosiaan voinut vähän tiivistää.
PoistaOlen tämän kirjan kohdalla pohtinut ottaisinko lukuun vai en ja taidanpa nyt päätyä ottamaan lukulistalle. Vaikuttaa mukavan vetävältä!
VastaaPoistaVälillä koin pieniä uupumuksen hetkiä, mutta tarinalla on kyllä hetkensä. Ja moni vaikuttaa tykänneen paljonkin.
Poista