Siirry pääsisältöön

Elly Griffiths: Januksen kivi

"Tavallisesti tällaisessa paikassa olisi tiilikerros ja sen alla perustuksia, mutta tässä hiekka, kivet ja turve ovat sekaisin kuin sopassa. Kerrokset ovat sekoittuneet, eivätkä kovin kauan aikaa sitten, ja hautakuopan linjat leikkaavat ne. Ja sekoittuneen maan alapuolella makaa luuranko."

Elly Griffiths: Januksen kivi
Tammi 2017
Alkuteos The Janus Stone 2010
Suomentanut Anna Lönnroth
335 sivua

Tutustuin Ruth Galloway -nimiseen arkeologiin Risteyskohdat-dekkarin myötä, ja sen verran kiinnostuin ihastuttavan tavallisesta Ruthista, että jo sarjan avausosan luettuani jäin odottamaan toista osaa, joka on tämä Januksen kivi. Viime vuonna julkaistu kirja sai kuitenkin odottaa aika pitkään pääsyään lukujononi kärkeen, mutta viimein niin tapahtui.

Januksen kivessä kohtaamme jälleen Ruthin, jonka elämä on viime näkemältä muuttunut melkoisesti. Moni ei välttämättä muutosta heti huomaa, mutta Ruthilla on salaisuus, jota hän haluaa varjella. Uudessa tilanteessa arkeologi päätyy jälleen mukaan rikostutkintaan, kun norwichilaisen talon purkutyömaalta löytyy lapsen luita.

Ovatko lapsen luut peräisin kaukaa historiasta vai lähempää nykyaikaa? Ruthin asiantuntemusta tarvitaan kysymyksen selvittämiseen, ja pian nainen huomaa olevansa kovin syvällä tutkinnassa samalla, kun suhde komisario Harry Nelsoniin on varsin kimurantti. Yhteistyössä pari päätyy kuitenkin selvittämään rikosta, josta ei hyytäviä piirteitä puutu: lapsen luurangolta puuttuu pää; löytöpaikalla on aikanaan toiminut lastenkoti, ja sieltä taas on aikanaan kadonnut kaksi lasta.

Jännityksen tiivistämiseksi tarinankulkua rikkovat kursivoidut päiväkirjakatkelmat, joiden kirjoittajalla ei voi olettaa kaiken olevan kunnossa. Tyyppi kuvittelee tehtäväkseen uhrata muinaisille jumalille, ja uhka leijuu ilmassa tämän tästä.

Entä mikä merkitys on kivisen kaariportin tekstillä?
Omnia mutantur, nihil interit. Kaikki muuttuu, mikään ei häviä.
Lopulta Ruth joutuu melkoiseen pyöritykseen, ennen kuin asiat saadaan päätökseensä. Loppuratkaisua ei voi jättää enää odottamaan, vaan sivut kääntyvät vauhdilla huojentavaan viimeiseen virkkeeseen saakka. Dekkari pitää hyvin otteessaan, sympaattinen päähenkilö saa lukijan puolelleen ja kiehtova miljöö herää mielessä eloon – ei varmaan ole yllätys, että Ruth Galloway -sarjan kolmaskin osa on lukulistalla.

Muualla Ruth Gallowayn seikkailusta: Kirsin kirjanurkka, Yöpöydän kirjat, Kirjasähkökäyrä ja Leena Lumi.

Kommentit

  1. Ruth on symppis päähenkilö, ja mikä kemia hänen ja Nelsonin välillä rätisee sivujen välissä...vau

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Nyt on menossa jo Jyrkänteen reunalla, ja Käärmeen kirous on myös saatava luettavaksi.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on