"Nainen oli huikaisevan kaunis.
Muuta ei juuri tiedettykään.
Kukaan ei tiennyt, mistä hän oli tullut ja miksi."
Näin pääsiäisenä sopineekin mainiosti kirjoittaa muutama sana uudesta kotimaisesta nuortenkirjasta, jossa kohdataan niin noita kuin mystisiä voimiakin. Koutamäen noita vie pieneen Koutamäen kylään, minne muuttaa upporikas ja salaperäinen Katariina Bergström. Uteliaita kyläläisiä kaihtava kaunotar tietenkin herättää villejä arvailuja varsinkin, kun neidillä tuntuu olevan erikoisia projekteja eikä mukana muuttava eläinlaumakaan ole aivan tavallisimmasta päästä. Koirista ei voi olla varma, ovatko ne susia vai koiria, ja sysimusta arabi vasta erikoinen onkin.
Lone on kylän asukkaita mutta muista poiketen tyttö ei ole kovinkaan kiinnostunut uudesta tulijasta. Lone on enemmän kiinnostunut omasta rauhastaan mutta huomaa pian päätyneensä mystisen hevosen pauloihin, vaikkei edes hevostytöksi tunnustaudu.
Hevosen kanssa Lone päätyy lopulta varsin erikoisille retkille. Outoa on, että hevosen selässä Lone pääsee vaikeuksitta metsälammelle, mutta yksinään tyttö ei lampea löydä, vaikka kuinka käyttäisi apuvälineitä. Mikä paikka arvoituksellinen lampi oikein on?
Entä onko neiti Bergströmillä todella outoja voimia? Mitä Lone sairastuessaan todella kokee, mitä hän vain kuvittelee?
Lopulta arvoituksiin saadaan ratkaisuja. Aivan ilman mutkia ei määränpäähän päästä, ja todellisuuden rajoja koetellaan tarinassa useamman kerran, kun Lone selvittää uuden naapurinsa salaisuuksia.
Seita Rönkä on kiinnostava uusi kotimaisen nuortenkirjallisuuden tekijä. Hän on luonut Lonesta omaperäisen mutta uskottavan hahmon, jonka ilmaisu saa paikoin hykertelemään.
En tiedä, onko Koutamäen noita jonain päivänä saamassa jatkoa. Toivon, että on, sen verran kiintoisan päähenkilön ja maailman Rönkä on esikoisteokseensa taikonut. Ja eräisiin asioihin olisi mukava saada lisää sisältöä tulevaisuudessa.
Koska Lonella on kaksi äitiä, solahtaa Röngän teos nätisti Helmet 2018 -haasteen kohtaan 27: Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta.
Muuta ei juuri tiedettykään.
Kukaan ei tiennyt, mistä hän oli tullut ja miksi."
 |
| Seita Rönkä: Koutamäen noita (Haamu 2018) 223 sivua |
Näin pääsiäisenä sopineekin mainiosti kirjoittaa muutama sana uudesta kotimaisesta nuortenkirjasta, jossa kohdataan niin noita kuin mystisiä voimiakin. Koutamäen noita vie pieneen Koutamäen kylään, minne muuttaa upporikas ja salaperäinen Katariina Bergström. Uteliaita kyläläisiä kaihtava kaunotar tietenkin herättää villejä arvailuja varsinkin, kun neidillä tuntuu olevan erikoisia projekteja eikä mukana muuttava eläinlaumakaan ole aivan tavallisimmasta päästä. Koirista ei voi olla varma, ovatko ne susia vai koiria, ja sysimusta arabi vasta erikoinen onkin.
Lone on kylän asukkaita mutta muista poiketen tyttö ei ole kovinkaan kiinnostunut uudesta tulijasta. Lone on enemmän kiinnostunut omasta rauhastaan mutta huomaa pian päätyneensä mystisen hevosen pauloihin, vaikkei edes hevostytöksi tunnustaudu.
Hevosen kanssa Lone päätyy lopulta varsin erikoisille retkille. Outoa on, että hevosen selässä Lone pääsee vaikeuksitta metsälammelle, mutta yksinään tyttö ei lampea löydä, vaikka kuinka käyttäisi apuvälineitä. Mikä paikka arvoituksellinen lampi oikein on?
Entä onko neiti Bergströmillä todella outoja voimia? Mitä Lone sairastuessaan todella kokee, mitä hän vain kuvittelee?
Lopulta arvoituksiin saadaan ratkaisuja. Aivan ilman mutkia ei määränpäähän päästä, ja todellisuuden rajoja koetellaan tarinassa useamman kerran, kun Lone selvittää uuden naapurinsa salaisuuksia.
Seita Rönkä on kiinnostava uusi kotimaisen nuortenkirjallisuuden tekijä. Hän on luonut Lonesta omaperäisen mutta uskottavan hahmon, jonka ilmaisu saa paikoin hykertelemään.
Etuistuimelta materialisoitui ulkoilmaan jakkupukuinen, pitkä ja suoraryhtinen nainen.Todellisesta maailmasta ja mystisyydestä muotoutuu Röngän käsissä kiehtova kokonaisuus, jonka parissa viihtyy hyvin. Kun aletaan lähestyä loppuhuipennusta, ei kirjaa aivan helposti laske käsistään.
En tiedä, onko Koutamäen noita jonain päivänä saamassa jatkoa. Toivon, että on, sen verran kiintoisan päähenkilön ja maailman Rönkä on esikoisteokseensa taikonut. Ja eräisiin asioihin olisi mukava saada lisää sisältöä tulevaisuudessa.
Koska Lonella on kaksi äitiä, solahtaa Röngän teos nätisti Helmet 2018 -haasteen kohtaan 27: Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.