Siirry pääsisältöön

Seita Rönkä: Koutamäen noita

"Nainen oli huikaisevan kaunis.
Muuta ei juuri tiedettykään.
Kukaan ei tiennyt, mistä hän oli tullut ja miksi."


Seita Rönkä:
Koutamäen noita
(Haamu 2018)
223 sivua

Näin pääsiäisenä sopineekin mainiosti kirjoittaa muutama sana uudesta kotimaisesta nuortenkirjasta, jossa kohdataan niin noita kuin mystisiä voimiakin. Koutamäen noita vie pieneen Koutamäen kylään, minne muuttaa upporikas ja salaperäinen Katariina Bergström. Uteliaita kyläläisiä kaihtava kaunotar tietenkin herättää villejä arvailuja varsinkin, kun neidillä tuntuu olevan erikoisia projekteja eikä mukana muuttava eläinlaumakaan ole aivan tavallisimmasta päästä. Koirista ei voi olla varma, ovatko ne susia vai koiria, ja sysimusta arabi vasta erikoinen onkin.

Lone on kylän asukkaita mutta muista poiketen tyttö ei ole kovinkaan kiinnostunut uudesta tulijasta. Lone on enemmän kiinnostunut omasta rauhastaan mutta huomaa pian päätyneensä mystisen hevosen pauloihin, vaikkei edes hevostytöksi tunnustaudu.

Hevosen kanssa Lone päätyy lopulta varsin erikoisille retkille. Outoa on, että hevosen selässä Lone pääsee vaikeuksitta metsälammelle, mutta yksinään tyttö ei lampea löydä, vaikka kuinka käyttäisi apuvälineitä. Mikä paikka arvoituksellinen lampi oikein on?

Entä onko neiti Bergströmillä todella outoja voimia? Mitä Lone sairastuessaan todella kokee, mitä hän vain kuvittelee?

Lopulta arvoituksiin saadaan ratkaisuja. Aivan ilman mutkia ei määränpäähän päästä, ja todellisuuden rajoja koetellaan tarinassa useamman kerran, kun Lone selvittää uuden naapurinsa salaisuuksia.

Seita Rönkä on kiinnostava uusi kotimaisen nuortenkirjallisuuden tekijä. Hän on luonut Lonesta omaperäisen mutta uskottavan hahmon, jonka ilmaisu saa paikoin hykertelemään.
Etuistuimelta materialisoitui ulkoilmaan jakkupukuinen, pitkä ja suoraryhtinen nainen.
Todellisesta maailmasta ja mystisyydestä muotoutuu Röngän käsissä kiehtova kokonaisuus, jonka parissa viihtyy hyvin. Kun aletaan lähestyä loppuhuipennusta, ei kirjaa aivan helposti laske käsistään.

En tiedä, onko Koutamäen noita jonain päivänä saamassa jatkoa. Toivon, että on, sen verran kiintoisan päähenkilön ja maailman Rönkä on esikoisteokseensa taikonut. Ja eräisiin asioihin olisi mukava saada lisää sisältöä tulevaisuudessa.

Koska Lonella on kaksi äitiä, solahtaa Röngän teos nätisti Helmet 2018 -haasteen kohtaan 27: Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on