Siirry pääsisältöön

Jessie Burton: Muusa

"Lawrie empi ennen kuin laski maalauksen takaisin tiskille. Hän irrotti loputkin paperit. Reede astui lähemmäs tarkastelemaan kuvaa ahnaasti, sormet liikehtivät maalipinnan yllä, toisen tytön leijuvan pään päällä, hänen käärmemäisen lettinsä, leijonan välinpitämättömän tuijotuksen."
Jessie Burton: Muusa
(Otava 2018)
Alkuteos The Muse 2016
Suomentaja Natasha Vilokkinen
447 sivua

Muusa on kiehtova nimi kirjalle, jossa ihmiset lopulta ovat monessa suhteessa aivan muuta kuin miltä ensin näyttää. Ja kuka lopulta onkaan muusa, sepä kiinnostava kysymys.

Jos "tosiasioista" lähdetään liikkeelle, on romaanissa kahden ajan henkilöitä, joiden kohtalot nivoutuvat toisiinsa. 1960-luvun Lontoossa trinidadilainen Odelle päätyy töihin taidegalleriaan ja tutustuu salaperäiseen Marjorie Quickiin sekä kiehtovaan tauluun. Taulun arvoitus vie 1930-luvun kuohuvaan Espanjaan, missä nuori englantilaistyttö Olive viettää aikaa vanhempineen ja tutustuu palvelijatar Teresaan ja tämän veljeen Isaaciin. Kiinnostava kysymys on sekin, miten Espanjassa maalattu taulu päätyi halki hurjien vuosisatojen Lawrie-nimiselle nuorelle miehelle ja hänen kauttaan taidegalleriaan, jossa Odelle työskentelee.

Muusan pääosassa ovat naiset, vaikka miehiäkin tarinaan mahtuu. Erityisen kiinnostava ja sympatiaa herättävä hahmo on Odelle, joka on ulkonäkönsä vuoksi kerta toisensa jälkeen ikään kuin sivussa ja vähemmän kuin muut. Odellen tehtäväksi jää selvittää, kuka kukin on ja mitä historiaa Lawrien taulu kantaa mukanaan. Samalla nuori nainen pyrkii toteuttamaan omia haaveitaan. Omia haaveitaan kohti pyristelee myös Olive, joka on kolmekymmentä vuotta ennen Odellea paljon ahtaammassa asemassa vaikka valtaväestöön kuuluukin. Odellea lukuun ottamatta en oikein päässyt hahmojen lähelle ja varsinkin miehet jäivät varsin yksipuolisiksi.

Romaanissa on mielenkiintoa herättäviä teemoja, kuten rotusyrjintä ja myrskyisä maailmanhistoria. Olive perheineen elää keskellä kuohuntaa, kun Espanjassa alkaa sisällissota, ja 1960-luvun Euroopan tuoreessa muistissa on toinen maailmansota natseineen. Nuo teemat kuitenkin jäävät melko ohuiksi ja osin hieman päälleliimatun oloisiksi, kun merkittävimpään asemaan nousevat ihmiset tunteineen ja tavoitteineen.

Juoni tarinaan kuitenkin on rakennettu taitavasti ja lukijaa ohjataan vakaasti kohti salaisuuksien selviämistä. Muusa pitää otteessaan ja tarjoaa mainiota viihdettä. Burtonin esikoisromaanin Nukkekaapin tavoin tässäkin tarinassa keskiöön nousee se, millaista on elää, kun tavoittelee asioita, jotka ovat ympäröivän yhteisön mielestä vääränlaisia — tai millaista on elää, jos on yhteisön mielestä ihmisenä vääränlainen.

Muusasta ovat kirjoittaneet myös ainakin Mai LaaksoKirjaluotsi ja Kaisa V.

Helmet 2018: 14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan.

Kommentit

  1. Minä tykkäsin kummastakin nuoresta naisesta ja heidän tarinoistaan. Jotenkin 60-luvun miljöötä ja elämänmenoa olisi voinut tuoda vielä enemmän esille. Sitä jäin kaipaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1960-luku tuntui kyllä kiehtovalta, minäkin olisin siitä mielelläni lukenut enemmän.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat