Siirry pääsisältöön

Jessie Burton: Muusa

"Lawrie empi ennen kuin laski maalauksen takaisin tiskille. Hän irrotti loputkin paperit. Reede astui lähemmäs tarkastelemaan kuvaa ahnaasti, sormet liikehtivät maalipinnan yllä, toisen tytön leijuvan pään päällä, hänen käärmemäisen lettinsä, leijonan välinpitämättömän tuijotuksen."
Jessie Burton: Muusa
(Otava 2018)
Alkuteos The Muse 2016
Suomentaja Natasha Vilokkinen
447 sivua

Muusa on kiehtova nimi kirjalle, jossa ihmiset lopulta ovat monessa suhteessa aivan muuta kuin miltä ensin näyttää. Ja kuka lopulta onkaan muusa, sepä kiinnostava kysymys.

Jos "tosiasioista" lähdetään liikkeelle, on romaanissa kahden ajan henkilöitä, joiden kohtalot nivoutuvat toisiinsa. 1960-luvun Lontoossa trinidadilainen Odelle päätyy töihin taidegalleriaan ja tutustuu salaperäiseen Marjorie Quickiin sekä kiehtovaan tauluun. Taulun arvoitus vie 1930-luvun kuohuvaan Espanjaan, missä nuori englantilaistyttö Olive viettää aikaa vanhempineen ja tutustuu palvelijatar Teresaan ja tämän veljeen Isaaciin. Kiinnostava kysymys on sekin, miten Espanjassa maalattu taulu päätyi halki hurjien vuosisatojen Lawrie-nimiselle nuorelle miehelle ja hänen kauttaan taidegalleriaan, jossa Odelle työskentelee.

Muusan pääosassa ovat naiset, vaikka miehiäkin tarinaan mahtuu. Erityisen kiinnostava ja sympatiaa herättävä hahmo on Odelle, joka on ulkonäkönsä vuoksi kerta toisensa jälkeen ikään kuin sivussa ja vähemmän kuin muut. Odellen tehtäväksi jää selvittää, kuka kukin on ja mitä historiaa Lawrien taulu kantaa mukanaan. Samalla nuori nainen pyrkii toteuttamaan omia haaveitaan. Omia haaveitaan kohti pyristelee myös Olive, joka on kolmekymmentä vuotta ennen Odellea paljon ahtaammassa asemassa vaikka valtaväestöön kuuluukin. Odellea lukuun ottamatta en oikein päässyt hahmojen lähelle ja varsinkin miehet jäivät varsin yksipuolisiksi.

Romaanissa on mielenkiintoa herättäviä teemoja, kuten rotusyrjintä ja myrskyisä maailmanhistoria. Olive perheineen elää keskellä kuohuntaa, kun Espanjassa alkaa sisällissota, ja 1960-luvun Euroopan tuoreessa muistissa on toinen maailmansota natseineen. Nuo teemat kuitenkin jäävät melko ohuiksi ja osin hieman päälleliimatun oloisiksi, kun merkittävimpään asemaan nousevat ihmiset tunteineen ja tavoitteineen.

Juoni tarinaan kuitenkin on rakennettu taitavasti ja lukijaa ohjataan vakaasti kohti salaisuuksien selviämistä. Muusa pitää otteessaan ja tarjoaa mainiota viihdettä. Burtonin esikoisromaanin Nukkekaapin tavoin tässäkin tarinassa keskiöön nousee se, millaista on elää, kun tavoittelee asioita, jotka ovat ympäröivän yhteisön mielestä vääränlaisia — tai millaista on elää, jos on yhteisön mielestä ihmisenä vääränlainen.

Muusasta ovat kirjoittaneet myös ainakin Mai LaaksoKirjaluotsi ja Kaisa V.

Helmet 2018: 14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan.

Kommentit

  1. Minä tykkäsin kummastakin nuoresta naisesta ja heidän tarinoistaan. Jotenkin 60-luvun miljöötä ja elämänmenoa olisi voinut tuoda vielä enemmän esille. Sitä jäin kaipaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1960-luku tuntui kyllä kiehtovalta, minäkin olisin siitä mielelläni lukenut enemmän.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on