Siirry pääsisältöön

Sabrina Fauda-Rôle: Yhden kattilan pastat

"Kaikki pasta-ainekset kypsyvät ja hautuvat samaan aikaan rajatussa vesimäärässä. Pastasta vapautuu keitettäessä tärkkelystä, josta syntyy muiden raaka-aineiden kanssa pehmeä ja maukas kastike. Herkullinen pasta-ateria valmistuu nopeasti - ja lähes ilman tiskiä."
Sabrina Fauda-Rôle: Yhden kattilan pastat
(Atena 2017)
Kuvat Akiko Ida
Ranskankielinen alkuteos Pastamagiques 2015
Suomentanut Anna Kuitunen
72 sivua
En ole aikoihin ostanut itselleni keittokirjaa, vaikka kokkaaminen kuuluukin lähes päivittäisiin tekemisiini. Netistä löytyy reseptejä pilvin pimein, joten reseptejä sisältävien kirjojen hankkiminen ei ole tuntunut tarpeelliselta. Kuitenkin nyt, lyhyen kirjastotuttavuuden jälkeen, olisin valmis vakiinnuttamaan suhteeni Sabrina Fauda-Rôlen teokseen Yhden kattilan pastat - tuntuu suorastaan vaikealta palauttaa mainio pastaopas kirjastoon, joten eiköhän reseptikokoelma pidä ihan omaksi hankkia.

Yhden kattilan pastat -kirjan idea käy ilmi jo kirjan nimestä: kirja sisältää reseptejä, joiden tekemiseen riittää yksi kattila. Jokaisen reseptin ydin on sama, eli kaikki raaka-aineet laitetaan kattilaan samaan aikaan, keitetään viisitoista minuuttia, annetaan saostua viisi minuuttia ja nautitaan. Ihanan helppoa ja nopeaa, joten pasta-ateriat sopivat oivasti arkeen.

Muutamia reseptejä ehdin kokeilla, ennen kuin kirjaston laina-aika umpeutui. Parsa-pekoni-yhdistelmää piti ilman muuta testata, kun parsa-aika oli parhaimmillaan. Ateria maistui koko perheelle mainiosti! Hullumpaa ei myöskään ollut ruoka, johon tuli kanaa ja ricotta-juustoa - reseptiin kuuluneet kaltatut pistaasipähkinät tosin jäivät uupumaan, koska niitä ei lähikaupasta löytynyt. Tomaatti-oliivi-vuohenjuusto-pasta toimi sekin vallan mainiosti.

Uskon, että Fauda-Rôlen pastateos soveltuu hyvin myös kokemattomammallekin kokille, sillä perusidea on yksinkertainen. Joidenkin raaka-aineiden löytäminen voi olla haastavaa, mutta soveltamalla pärjää kyllä.

Yhden kattilan pastat -teoksesta ovat kirjoittaneet myös Ulla ja Suvikukkasia.

Kommentit

  1. Vakaumukseni mukaan kaikki italialainen ruoka on hyvää! Luotan myös italialaisiin ruoanvalmistusvälineisiin, mm. kattiloihin, pannuihin ja mutteripannuun kahvinkeitossa. Yhden pastakirjan olen ostanut, kirjoittajana Carla Bardi. Jälleen laatua! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpäs etsiskellä tuo Bardin pastakirja, sillä minäkin luotan italialaiseen ruokaan ja pastaa teen mielelläni. :)

      Poista
  2. Olen pannut tämän kirjan merkille juuri sen sisältämän yksinkertaisen idean vuoksi. Kiva kuulla, että reseptit toimivat myös käytännössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arjessa ruoanlaiton yksinkertaisuus on monesti hyvästä. Kivaa, että yksinkertaisesti ja nopeasti voi saada aikaan maittavaa ruokaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…