Siirry pääsisältöön

Virpi Hämeen-Anttila: Kuka kuolleista palaa

"Björk vaelsi kotiinsa Nikolainkatu viidentoista ylimpään kerrokseen pää mieleenjohtumista raskaana. Astuttuaan ovesta hän riensi oikopäätä työpöytänsä ääreen, otti ylimmästä pöytälaatikosta muistikirjansa ja pani aletusten merkittävät tosiasiat ja epäilykset, joita Hietalahden tulipaloon liittyi."
Virpi Hämeen-Anttila:
Kuka kuolleista palaa
(Otava 2016)
348 sivua
Karl Axel Björkin tutkimukset alkavat näköjään olla jokakesäistä ajanvietettäni. Viime kesänä Käärmeitten kesä vei keskelle salaseuroja ja rodunjalostusta, toissa kesänä ministeriön virkamies ja harrastajaetsivä Björk tuli tutuksi sarjan avausosan Yön sydän on jäätä myötä.

Edelleen eletään 1920-luvun Helsingissä, itse asiassa ajallisesti ei ole kauas avausosasta siirryttykään. Ja sehän kelpaa, -20-luku on kiehtovaa aikaa ja edellisistä osista tuttuun tapaan Hämeen-Anttila luo ajankuvaa taiten.

Tällä kertaa Björkin huomio kiinnittyy tuhopolttosarjaan, joka Helsinkiä riivaa. Poliisi kiinnostuu tuhopoltoista erityisesti siinä vaiheessa, kun ilman ihmishenkien menetystä ei selvitä, ja Björk ujuttautuu poliisiystävänsä Martin avustuksella tutkimuksiin mukaan. Lopulta taustalta löytyykin monimutkainen vyyhti, jonka selvittämisessä Björk on tärkeässä osassa.

Tutkimusten aikana pitäisi hoitaa virkatyö ministeriössä ja setviä vielä lapsuudenperheen kiemuroita: erityisesti itänaapuriin kadonnut isä aiheuttaa harmaita hiuksia. Painetta on siihenkin, että miehen pitäisi etsiä itselleen puoliso, ja ehdokkaita toki löytyy, mutta kukapa tunteista selville pääsee, kun eräs menneisyyden nainenkin ajatuksia kutkuttaa. Hauskasti henkilögalleriaa keventää pieni apulainen Frans Valkama, joka suoltaa Stadin slangia varsin vakuuttavasti.

Karl Axel Björkin henkilökuva syvenee tämän kolmannen osan myötä mukavasti, ja nyt häntä alkaa pitää jo suorastaan tuttuna. Muutenkin dekkarisarja tuntuu vain paranevan edetessään: edellisosia vaivannut runsaudenpula on vaihtunut mukavasti tiiviimpään ja selkeämpään juoneen, ja ajallinen konteksti näkyy paitsi miljöössä, myös ilmaisussa. Tosin taustalla häilyvä suojeluskuntakriisi jää vain häilymään, se ei kovin kiinteästi kytkeydy kokonaisuuteen.

Kaiken kaikkiaan Kuka kuolleista palaa on niin kiehtova dekkari, että innolla odotan sarjalle jatkoa. Kiitän myös kirjan kaunista ulkoasua, josta on vastannut Timo Mänttäri.

Kallen tutkimuksista ovat kirjoittaneet myös Kirjavuorenpeikko ja Hannu.

Kommentit

  1. En ole vielä lukenut yhtään kirjailijan kirjaa, ehkä olisi aika ;)

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa hyvältä, että tämä sarja paranee edetessään. Ekasta osasta en näet oikein pitänyt, mutta syynä taisi olla huono äänikirjan lukija. :) Käärmeiden kesä kävi jo minulla lainassa, mutta en sitten ehtinyt sen pariin. Syksyllä uusi yritys ja sitten tämän uusimman pariin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äänikirjoissa lukijalla on yllättävän iso merkitys. Muistan, kun joku äänikirja kului siinä, kun ihmettelin lukijan tapaa tauottaa luentaansa. :)

      Poista
  3. Ilahdun, kun sanot, että henkilökuva syvenee. Tunnustan silti, että jätin kirjan kesän alussa kesken, se ei käynnistynyt sitten millään, vaikka kaikki lempielementtini ovat esillä (20-luku, kehittyvä sarja, kaupunkikuvaus...).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en tämän kohdalla käynnistysvaikeuksia kokenut, vaikka joskus niitä piisaa ylen määrin. Mutta nyt kun sanot, mietin, josko tässä tapahtumat lähtevät liikkeelle aiempia osia hitaammin...

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on