Siirry pääsisältöön

Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta

"Talontytär Valpuri Mikontytär Tuuloksen Toivaalassa syntyi isänsä nuorimmaksi tyttäreksi 1930-luvulla. Hän oli vasta tyttö, kun vanhin veli Vilppu jo avioitui ja sai omia lapsia. Valpurille ei ehtinyt kehittyä suhdetta isään, joka ensin sokeutui ja sitten kuoli; äiti eli pidempään. Valpuri kasvoi suunnilleen saman ikäisenä veljensä lapsien kanssa. Veljenpoika Esko avioitui, kun Valpuri oli nuori nainen. Valpurin ja hänen veljensä suhde oli läheinen ja samalla vaikea."
Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta
(Atena 2015)
184 sivua
Tiina Miettisen tietokirja Piikojen valtakunta vie lukijan katsomaan 1600- ja 1700-luvun suomalaisnaisen elämää Länsi-Suomen puolella. Teos perustuu Miettisen väitöskirjaan Ihanteista irrallaan. Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun (2012). Tietokirjasta välittyykin kirjoittajan vahva asiantuntemus, mutta tieteellisyyttä on loivennettu miellyttävän helposti luettavaksi kokonaisuudeksi.

Menneisyyden naisen tulee kovin helposti kuvitelleeksi olentona, joka elää suojattua ja varjeltua elämää, menee naimisiin nuorena ja keskittyy sen jälkeen kodinhoitoon ja perheeseen. Ainakin minun käsitystäni entisaikojen suomalaisnaisista Miettinen onnistuu tuulettamaan, sillä hän luo kuvan naisesta, joka avioituu vasta kolmekymppisenä, tekee töitä ja luo tavallaan uraa, on monessa suhteessa itsenäinen toimija, vaikkei nykyisen kaltaisesta vapaudesta tietenkään voikaan puhua. Samalla tuo nainen elää maailmassa, jossa raskaudenehkäisyä ei ole ja rangaistukset esimerkiksi salavuoteudesta ovat kovia.

Miettinen linkittää menneen ajan kiinnostavasti nykyaikaa. "Ennen oli paremmin" -ajatus saa sekin tuuletusta Piikojen valtakuntaa lukiessa.
Nykykeskustelussa esillä olevat monimutkaiset "uusperheet" olivat 1600- ja 1700-luvulla maaseudun talonpojille elävää arkipäivää. Se, että aikuisilla lapsilla oli elossa sekä isä että äiti, ei ollut itsestään selvää vaan melkeinpä poikkeus. Isovanhempien olemassaolo oli vielä harvinaisempaa.
Piikojen valtakunta tarjoaa lukijalleen paljon tietoa muutaman sadan vuoden takaa naisen elämästä. Miehet jäävät taustalle, vaikka toki heilläkin on naisten maailmassa sijansa. Erityisen paljon pidin tarinakatkelmista, jotka tuovat sisaret menneisyydestä lähelle ja tekevät teoksesta helposti lähestyttävän. Samalla niiden kautta näkyy se, että ei ihminen kovin paljon ole lopulta muuttunut, vaikka maailma onkin. Eletty on ennenkin ilman suurempia draamoja, jos toki niitäkin on joidenkin elämäntielle osunut. Jollain tapaa koin Piikojen valtakunnan myös lohdullisena kuvauksena historiastamme: jotenkin kauniisti kirja asettaa nykyhetken osaksi ajan jatkumoa.

Miettisen teos on laadukas ja toimiva kokonaisuus ulkoasua myöten. Suosittelen!

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on