Siirry pääsisältöön

Tekstit

Anna-Leena Härkönen: Loppuunkäsitelty

"Kun herään aamulla, kyyneleet alkavat valua silmistä ennen kuin olen avannut ne." Anna-Leena Härkönen: Loppuunkäsitelty (Otava 2005) 221 sivua Anna-Leena Härkösen romaani Loppuunkäsitelty  on omakohtainen, koskettava kertomus läheisen menettämisestä. Kirja alkaa siitä, kun Härkösen kotiovelle ilmestyvät poliisit kertomaan, että sisar Kirsti, Killi, on tehnyt itsemurhan. Suruviestistä alkaa noin vuoden mittainen ajanjakso, jonka aikana kirjailija opettelee elämään ilman sisartaan. Romaaniin rakentuu suruprosessi monine vaiheineen. Ensin tulee järkytys ja epäusko: "Eli mitään ei ole enää tehtävissä?" Ja: "Älkää lähtekö vielä. Jos te lähdette, tästä tulee totta." On vaikea uskoa, että surusta ja ahdistuksesta voi enää nousta. On vaikea uskoa, että millään olisi enää mitään merkitystä, että koskaan enää voisi olla onnellinen, nauraa, katsoa sisaresta otettuja valokuvia. Ja samalla miettii, missä sisar on nyt, onko hänellä kaikki hyvin, olisiko jotain ...

Katja Kallio: Karilla

"Tällaista hän ei onnistuisi milloinkaan selittämään Ollille. Olli tulee niin ärsyttävän normaalista, tasapainoisesta perheestä. Hänen äitinsä ja isänsä rakastavat toisiaan, eivät liikaa eivätkä liian vähän, eivät ainakaan enemmän kuin Ollia tai hänen veljeään Juhania." Katja Kallio: Karilla (Otava 2008) 287 sivua Katja Kallio on kirjailija, josta olen aina pitänyt. Kaikki hänen teoksensa eivät ole olleet täysosumia, mutta kelpo lukuteoksia kuitenkin. Kertaakaan en ole pettynyt, ja riemukseni  Karilla  ylitti odotukseni. Säkenöivien hetkien  ohella tämä romaani kuuluu mielestäni Kallion parhaimpiin. Romaanin päähenkilö on Katariina, joka tekee töitä äänellään. Hän lukee tiedotteita, radiomainoksia ja dokumenttitekstejä. Paitsi kaunis ääni, Katariinalla oli harvinainen taito lukea teksti niin, että se kuulosti merkitykselliseltä, merkityksellisemmältä kuin miltä se näytti paperilla. Katariina asuu valokuvaajamiehensä Ollin ja tyttärensä Elinan kanssa Suomenlinna...

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Sielut kulkevat sateessa

"Ei hän voinut paeta tehtäväänsä. Olipa taivaassa Jumalaa tai ei, Judit oli vastuussa kummipojastaan. Kristittynä hän ei ollut kummoinen, agnostikko korkeintaan, mutta toiveikkuus oli hänen erityisalaansa." Pasi Ilmari Jääskeläinen: Sielut kulkevat sateessa (Atena 2013) 550 sivua Pidän siitä, millä tavalla Pasi Ilmari Jääskeläinen luo kirjaansa henkilöt ja maailman, jotka heräävät lukijan mielessä eloon heti ensi sivuilta lähtien. Näin kävi, kun tartuin hänen romaaniinsa Lumikko ja yhdeksän muuta , ja näin kävi nytkin, kun aloin lukea kirjailijan viimeisintä teosta. Sielut kulkevat sateessa  on elävä ja sykkivä, se kiskaisee mukaansa ja pitää pihdeissään, vaikka välillä haluaisi pois sateesta ja erityisesti sateessa kulkevien sielujen läheisyydestä. Mutta irti ei voi päästää, koska on pakko tietää, mitä oikein tapahtuu. Romaanin päähenkilö, sairaanhoitaja Judit, kyllästyy Keski-Suomen homeisiin sairaaloihin ja väljähtyneeseen avioliittoonsa ja päättää hakeutua muualle...

Pia Heikkilä: Operaatio Lipstick

"Juhlat olivat jo täydessä vauhdissa, kun saavuin suurlähetystöön. Tuntui ihmeelliseltä, että sotatoimialueella kippailtiin kaikessa rauhassa samppanjaa aidatun alueen sisällä, kun vain parinsadan metrin päässä eli ihmisiä köyhyydessä ja kurjuudessa." Pia Heikkilä: Operaatio Lipstick (Otava 2013) 283 sivua Pia Heikkilän esikoisromaanin päähenkilö on suomalainen toimittaja Anna Sandström, joka työskentelee GNN-televisiokanavan toimittajana Afganistanissa. Anna raportoi työtoverinsa Timin kanssa siitä, mitä Afganistanissa tapahtuu. Vapaa-ajallaan hän käy kutsuilla ja metsästää miehiä. Lisäksi hän päätyy hyödyntämään ammattiaan, kun hän lähtee kostoretkelle ystävänsä Kellyn kanssa - Kellyn miesystävä Rich on jälleen kerran osoittautunut retkuksi. Kostoretken nimeksi tulee Operaatio Lipstick ja se vie Annan, Kellyn ja Timin Kabulista vaarallisille alueille ja vaarallisten ihmisten luokse. Operaatio Lipstick ei ole mitenkään erityisen ansiokas romaani, mutta keveää ajanvie...

Antti Heikkinen sai Savonia-palkinnon

Pihkatappi on tämänvuotisen Savonia-kirjallisuuspalkinnon voittaja. Antti Heikkinen sai Savonia-kirjallisuuspalkinnon romaanillaan Pihkatappi . Kirjoitin ajatuksiani teoksesta joulukuussa, tekstini löytyy täältä . Tässä yhteydessä pitää toki nostaa esille myös Amman mainio savonkielinen arvio. Mainiota, että voittajaksi päätyi esikoiskirjailija, jolta on Ylen uutisen mukaan odotettavissa myös uutta tuotantoa. Tulossa on esimerkiksi Juice Leskisen elämänkerta.

Joulukuun luetut ja uuden vuoden toivotukset

"Kun menin ulos, näin, että kuutamo valaisi Joenjoen kuin sininen aurinko olisi paistanut kaiken maamme yllä. Maat, jotka vielä hetki sitten olivat punaisen, keltaisen ja sinipunaisen ruskan vallassa, lepäsivät nyt sinisen hohteen alla. Eikä mikään kasvanut, vaan luonto odotti kesää lumipeitteen alla; sitä, että kaamos katoaisi." (Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu,  Gummerus 2013) Joulukuussa tuli marraskuun tapaan luettua paljon. Joulun tunnelmaan sopi mainiosti Charles Dickensin Saiturin joulu , jonka aion ottaa jouluperinteekseni myös tulevina vuosina. Kaunokirjallisuudesta sykähdyttivät myös Päivi Alasalmen Joenjoen laulu , Kjell Westön Kangastus 38  ja Jenni Linturin Malmi, 1917 . Vuoden 2013 päätin lukemalla John Irvingin teoksen Kaikki isäni hotellit , ja sen verran vahvasti tarina vei mukanaan, että aion tutustua kirjailijan muihinkin teoksiin. Tartuin joulukuussa ensimmäiseen haasteeseen, joka on Suketuksen ideoima  Ihminen sodassa -lukuhaaste. Siihen...

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle." John Irving: Kaikki isäni hotellit (Tammi 1981) Alkuteos The Hotel New Hampshire Suomentanut Kristiina Rikman 491 sivua John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit  on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa....