Siirry pääsisältöön

Mart Sander: Ilolinnut – Rouva Kukkin tytöt

Rouva Kukk astui huoneeseen, joka ilmeisesti oli kuulunut talon isäntäväelle. Siellä oli suuri parisänky, rouvan kampauspöytä ja runsaasti muita komeita huonekaluja. Hän käveli ympäriinsä, kokeili kankaita ja muita pintoja ja hengitti sisäänsä huoneen tunnelmaa. Mitä ikinä täällä oli tapahtunutkaan, mitä tahansa muistoja entisistä asukkaista tänne oli jäänyt, sen kaiken piti nyt väistyä. Rouva Kukk ei ollut halukas jakamaan huonettaan tai taloaan aaveiden kanssa.

Mart Sander: Ilolinnut – Rouva Kukkin tytöt
WSOY 2022
alkuteos Litsid - Naiste Sõda 2015
suomentanut Kaisu Lahikainen
kansi Sanna-Reeta Meilahti
395 sivua

Mart Sanderin historiallinen romaani Ilolinnut valikoitui luettavaksi lukupiiriimme. Ilman sitä tuskin olisin tullut romaaniin tarttuneeksi – en ollut jostain syystä noteerannut teosta lainkaan, vaikka kuvittelenkin usein olevani aika hyvin kartalla suomeksi julkaistusta kaunokirjallisuudesta.

Ilolinnut avaa Rouva Kukkin tytöt -sarjan, jonka muutkin osat Petosten talo ja Naisten sota ilmestyivät suomeksi viime vuonna. Trilogia sijoittuu 1930- ja 1940-lukujen taitteeseen Tallinnaan, missä rouva Kukk pyörittää pientä bordellia. ”Herrainklubi” osoittautuu keskeiseksi paikaksi, kun poliittinen ilmapiiri kiristyy ja juonittelu lisääntyy.

Viron historia on eittämättä kiinnostavaa varsinkin tässä maailmanajassa, kun suuren itänaapurin mielenmaisema on jälleen kerran ollut esillä laajasti. Se tosin tekee romaanin lukemisesta myös hitusen ahdistavaa, sillä teoksen äärellä ei voi olla löytämättä yhtymäkohtia nykyaikaan. Toisaalta ei myöskään voi olla miettimättä, miten vähän historiasta opitaan. Siinä mielessä Ilolinnut on tärkeää luettavaa: fiktiivisellä kertomuksella on yhtymäkohtansa todellisuuteen ja on hyvä, että menneisyydestä muistutetaan.

Valitettavasti kokonaisuus jää kuitenkin epätasaiseksi. Paikoin tuntuu, että historiallisen romaanin sijaan lukee historiallista raporttia. Henkilöt jäävät etäisiksi ja bordelli ympäristönä paperinmakuiseksi. Toki etunsa siinäkin: ahdistavuus ei pääse nousemaan kovin suureksi, kun tapahtumia katselee kauempaa.


Kommentit

  1. Tämä sarja on kiinnostanut juuri historian vuoksi.

    VastaaPoista
  2. Minullakin tämä on siinä kuuluisassa vahva ehkä -pinossa. Kiinnostaa sekä Viron historia että bordellielämä, ehkä hyvä että jälkimmäisen sijasta keskitytään ensimmäiseen 😁 Kiva tietää että kirja kasvaa trilogiaksi.

    VastaaPoista
  3. Sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat odotelleet jo tovin yöpöydällä. Harmi, jos ei ole ihan onnistunut romaani, mutta pitää kyllä silti itsekin kokeilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukupiirissämme moni intoutui ottamaan koko trilogian kerralla lukuun, minuun tämä ei vain niin paljon vedonnut. Kannattaa siis kokeilla. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii