Siirry pääsisältöön

Iikka Hackman: Tähän aikaan huomenna

 Isä kertoi sairaudestaan ja säätiöstä. Gratia Deis oli Sveitsissä toimiva säätiö, joka kannatti ihmisten itsemääräämisoikeutta kuolemaan liittyvissä asioissa. Parantumattomasti sairaat saattoivat varata siltä ajan ja matkustaa kuolemaan rauhassa, omilla ehdoillaan. Isä oli varannut. Isä oli menossa Sveitsiin tekemään itsemurhan. Avustettu itsemurha, miten virastolta maistuva sana: avustushakemus, sosiaaliavustus, avustussurma. Itsemurha. Isä. Tyhjyys. It-sek-kyys. Kö?
Iikka Hackman: Tähän aikaan huomenna
WSOY 2020
226 sivua
äänikirjan lukijat Anssi Niemi ja Rosanna Kemppi
kesto 10 h 50 min

Iikka Hackmanin esikoisromaani Tähän aikaan huomenna herätti huomioni kiinnostavan asetelman vuoksi: 67-vuotias Arvo saa tietää sairastavansa parantumatonta lihasrappeumatautia. Hän haluaa päättää kuolemastaan itse ja hakeutua Sveitsiin saadakseen eutanasian. Matkalle mukaan lähtee tytär Sanna, ja samalla, kun isä ja tytär matkaavat kohti Keski-Eurooppaa nykyajassa, tekee isä muistoissaan matkaa Eurooppaan 46 vuotta aiemmin. Silloin Arvo oli nuori ja interrailin myötä Euroopan ovet olivat avoinna tavallisille suomalaispojille.

Nykymaailmaan tuodaan taitavasti heijastuksia menneisyyden Euroopasta, joka on erilainen kuin se maanosa, jonka nykyään tunnemme. Kun puheenvuoro on Arvolla, hän muistelee matkaa, joka muutti paljon. Kun puheenvuoro on Sannalla, hän muistelee lapsuuttaan ja tekee tilintekoa elämänsä miesten kanssa. Ja matka kohti määränpäätä jatkuu.

Tähän aikaan huomenna on taitavasti rakennettu romaani. Pidän siitä, miten molemmista päähahmoista, Arvosta ja Sannasta, muotoutuu kokonaisia henkilöitä tunteineen ja historioineen. Pidän siitä, miten Arvo ei kutistu vain mieheksi, jonka elämä on jo takana, vaan hänestä muotoutuu henkilö, joka on todellakin ollut elossa ja elänyt. Sannan ristiriitaisia tunteita isää kohtaan kuvataan vivahteikkaasti, sortumatta osoittelemaan tai alleviivaamaan. Erityisesti pidän siitä, miten yhteinen matka Zürichiin saa sekä isän että tyttären ymmärtämään ja näkemään toisistaan jotain uutta.

Ylipäätään pidän siitä, että Hackman käsittelee haastavaa ja tunteita herättävää aihetta – ihmisen oikeutta päättää omasta kuolemastaan. Tarina ei ajaudu liian dramaattiseksi tai pateettiseksi vaan osoittaa, että kuolema on väistämätön osa elämää ja että kohti loppua voidaan päätyä monenlaisia polkuja. Romaanissa on viehättävää haikeutta yhdistettynä valoon.

Kommentit

  1. Kiinnostava kirjan esittely. Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja myös tärkeältä kirjalta. Eutanasia on paljon keskustelua herättävä aihe. Hienoa, kun esikoiskirjailijalta tulee näin onnistunut teos. - Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Anneli. Tämä on kyllä vakuuttava esikoinen, johon kannattaa tutustua.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on