Siirry pääsisältöön

Tove Jansson & Tuulikki Pietilä: Haru, eräs saari

Meri kohtaa niityn pikkuruisessa lahdenpoukamassa, joka on lähinnä mutka ruohomatossa ja johon mahtuu vetämään maihin jollan, se on saaren turvallisin paikka. Pohja on kivinen. Mutta me huomasimme että pohjimmaisena oli aivan sileä kallio ja yritimme raivata sen vapaaksi. Heittelimme ja nostelimme ja kieritimme kiviä lännen puolelle ja pääsimme yhä lähemmäs upeaa kalliota. Mutta seuraavana keväänä oli meri tuonut kaiken takaisin entisille paikoilleen, jolloin teimme kaiken uudestaan toiseen suuntaan, ja tällä kertaa talvimyrskyt tulivat idästä ja kaikki oli taas ennallaan.

Tove Jansson & Tuulikki Pietilä: Haru, eräs saari
WSOY 1996
alkuteos Anteckningar från en ö
suomentanut Liisa Ryömä
103 sivua

Kesäajan ihastuttavaa lukemista oli Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän teos Haru, eräs saari. Pitkään olen kirjaa käsiini havitellut, mutta lähikirjastossa sitä ei ole ollut saatavilla. Kun somesta huomasin parin tuttavan päässeen tänä kesänä vierailemaan saarella, tein viimein seutuvarauksen ja sain kuin sainkin Harun luettavakseni.

Olin kuvitellut, että kirja sisältäisi valokuvia Janssonin ja Pietilän saaristoelämästä. Vaan eipä sisällä. Valokuvien sijaan sivuilta löytyy Tuulikki Pietilän maalauksia. Ja ne ovat ihastuttavia! Niin kuin on koko kirja: pohdintoja luonnon ja ihmisen suhteesta, arkista aherrusta, koomisia kömmähdyksiä. Siinä, miten Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä rakasta luotoaan ja rakennuttamaansa mökkiä katselevat, on jotain hyvin lempeää ja viehättävää.

Kirjan tunnelma on hyvin rauhoittava. Filosofinen tunnelma herättää ajatuksia ja saa pohtimaan elämänkulkua. Se saa myös kaipaamaan ajatuksissa omalle pienelle luodolle, jossa voi olla osa kaikkea ja sivussa kaikesta. Haru, eräs saari on rakastettava teos.

Tästä ihastuttavasta kirjasta muualla: P. S. Rakastan kirjoja, Hurja Hassu Lukija ja Kirjojen keskellä.

Haru, eräs saari on ilman muuta osa Kirjoja ulapalta -lukuhaastetta.

Tietokirjabingosta rastitan kohdan Saan kirjasta voimaa.



Kommentit

  1. Ihastuttava ja eheä teos kaikille meille meren sekä Janssonin & Pietilän ystäville.
    Teos, jonka lukemisesta jäi pitkäksi aikaa lämmin ja fundeeraileva olo:)

    VastaaPoista
  2. Minäkin luin tämän loppukesästä. Todella hieno kirja, ja hyvä valinta juuri tuohon bingoruutuun (minulla onkin ollut hieman vaikeutena, mihin tämän sijoittaisi...).

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...