Siirry pääsisältöön

JP Koskinen: Tulisiipi

"Moottori ulvoi, pakokaasu painui siipien alle, vauhti kiihtyi ja yhtäkkiä olin jo ilmassa. Tuntui, kuin olisin juuri eilen kivunnut koneesta ulos ja Nikolai olisi tuhertanut vihkooni merkintöjään. Puhkaisin usvan, sen yläpuolella oli aivan kirkasta. Sydämeni jätti muutaman lyönnin väliin, ääretön taivas oli typerryttävän kaunis."
JP Koskinen: Tulisiipi
Like 2019
351 sivua
Äänikirjan lukija Toni Kamula
Kesto 10 t 1 min

JP Koskisen uutuusromaani Tulisiipi vie lukijan ensin Amerikkaan, missä unelmien pitäisi olla toteutettavissa ja minne moni on unelmien perässä lähtenytkin. Kaarle on toisen sukupolven amerikansuomalainen, jonka suku on muuttanut Suomesta paremman elämän toivossa. Kun Amerikkaan iskee lama, alkavat houkuttelevat tiedot työläisten paratiisista kuulostaa koko ajan paremmilta.

Sitten lähdetäänkin Neuvosto-Karjalaan. Siellä pitäisi ahkeran työnteon tuottaa tulosta, siellä toivotetaan Amerikkaan lähteneet tervetulleiksi. Ja niin pakkaa Kaarlen perhe laukkunsa ja muuttaa maahan, jossa kaikki saavat osallistua päätöksentekoon ja jossa työläisiä arvostetaan.

Romaanin jännitteisyys syntyykin pitkälti tästä muutoksesta. Lukija tietää, että muuttaminen Neuvostoliittoon on riskialtis hanke, ellei romaanissa historiaa ole ihan uusiksi kirjoitettu. Eikä ole. Kauan ei mene, kun tunnelma uudessa kotimaassa alkaa kiristyä ja Kaarlen vanhemmat, varsinkin äiti, alkavat pohtia, oliko lähtö Amerikasta sittenkään järkevää.

Kaarle on kuitenkin melko lailla irrallaan vanhempiensa huolista. Nuorta poikaa, tarinan alkaessa lasta, kiinnostaa vain lentäminen. Poika tuntuu olevan hieman jalat irti maasta koko ajan eikä ole moksiskaan, vaikka joutuu uudessa kotimaassaan opettelemaan uuden kielen ja omaksumaan uuden nimenkin: Kaarlesta tulee Gennadi Zamorozkin, joka saa huomata monessa tilanteessa, että viisaampaa on puhua venäjää tai vaieta kuin lausua sanottavansa englanniksi tai suomeksi.

Unelma on se, mikä Kaarlea ympäröi koko tarinan ajan. Poika ei halua muuta kuin lentää, ja kun siihen avautuu mahdollisuus Neuvostoliitossakin, saattaa lukija päätyä pohtimaan, onko ympäröivä maailma lopulta ratkaiseva, jos unelmoi riittävästi. Kaarle saa lukijan puolelleen intohimollaan ja vankkumattomalla uskollaan tilanteissa, joissa moni jo luovuttaisi.

Tulisiipi on vetävä ja kertakaikkisen mainio lukukokemus. Tarina vie mukanaan, herättää tunteita ja sekoittaa kiehtovasti fiktiota ja historiallisia faktoja. Lopetuskin on senlaatuinen, että se jää kutkuttelemaan lukijan mielikuvitusta juuri sopivasti.

Tulisiivestä kirjoittaa myös Kirsi, joka oli kuuntelemassa kirjailijan haastattelua.

Keski-kirjastojen lukuhaasteesta kuittaan kohdan 32.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Laura Malmivaara: Vaiti

Tämä talon puolikas on vain minun. Kaikesta muusta olen luopunut, mutta en tästä. Täällä olen turvassa. Kukaan ei odota minun sanovan yhtään mitään. En ota puhelinta esiin laukusta. Ikkunasta siivilöityvä valo on pehmeää, harmonia näennäisen täydellinen. Vain mahassa vellova möykky etoo.  Laura Malmivaara: Vaiti Otava 2021 kansi Elina Warsta 243 sivua äänikirjan kesto 6 t 46 min lukijat Laura Malmivaara ja Marja Packalén Laura Malmivaaran esikoisteos Vaiti  vie minäkertojan mielenmaisemaan. Autofiktiivisen romaanin päähenkilö muistuttaa kirjailijaa itseään, hänen ex-puolisonsa Atte taas tuo mieleen Malmivaaran entisen puolison, työtavoistaan syntyneessä kohussa ryvettyneen Aku Louhimiehen. Tyttäriä pariskunnalla on kaksi, kuten oikeassakin elämässä. Vaiti  ei kerro kuitenkaan yksinomaan siitä, miten Atte – Aku – kärsii kohun keskellä tai miten ryöpytys vaikuttaa perheeseen. Se on yksi sivujuonne, mutta ennemminkin romaanissa on kysymys minäkertojasta, hänen suhteestaan läheisiinsä ja e

Kirjabloggaajien klassikkohaaste, osa 13 – ilmoittaudu mukaan!

Klassikkohaasteen logo: Niina T. Kirjabloggaajien klassikkohaaste lähestyy taas! Haasteen kolmastoista osa on vuorossa heinäkuun viimeisenä päivänä, joten aikaa klassikon lukemiseen on kosolti – nyt siis valikoimaan, mikä kirja sopivasti kutkuttaa ja houkuttaa!  Klassikkohaasteen viralliset säännöt: 1. Valitse klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea, ja ilmoita valinnastasi tämän postauksen kommenttikenttään. (Voit myös vain ilmoittaa osallistumisestasi haasteeseen ja päättää klassikon myöhemmin.) 2. Lue valitsemasi klassikko. 3. Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.7.2021. Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani edellisenä päivänä. 4. Kehu itseäsi: selätit klassikon - ja ehkä jopa nautit siitä! 5. Toista kohta neljä useasti! Voit osallistua myös ilman blogia. Jätä silloin tieto lukemastasi klassikosta haasteen koontipostaukseen ja kerro ajatuksesi kirjasta. Somessa käytetään tunnistetta  #klassikkohaaste . Haasteeseen vo