Siirry pääsisältöön

Inka Nousiainen: Mustarastas

Ja täällä mä nyt olen, ilman muita suunnitelmia, pysähtelen välillä, suljen silmät. Mietin, mistä asti tulee tuuli, joka kasvoihin nyt osuu. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mulla on tilaa kunnolla ajatella. Ajatella esimerkiksi sua. On niin paljon kaikenlaista, mitä mä olen halunnut sulle sanoa, ja senkin takia mä olen nyt täällä. Syksyllä tulee kuluneeksi kolmekymmentä vuotta siitä, kun sä et palannut kotiin.
Inka Nousiainen: Mustarastas
WSOY 2019
151 sivua
Äänikirjan lukija Eeva Soivio
Kesto 3 t 11 min.

Eeva on kadottanut veljensä. Juha katosi laivalta muutamia kuukausia ennen kahdeksantoistavuotispäiväänsä. Kotona oli odottamassa auto, vuosimallin -83 Mazda 626, kotiin jäi punainen toppatakki muistuttamaan veljestä, joka ei yhtäkkiä enää palaa.

Juha katosi Vaasanlaivojen M/S Fennia-alukselta, joka matkasi Sundsvallista Vaasaan. Nuorukainen nähtiin viimeksi sunnuntai-iltana 6.8.1989 klo 23. Sen jälkeen havaintoja ei ole. Kaverit Ketola ja Kuusela tulevat seuraavana päivänä ilmoittamaan, että Juhaa ei enää nähty, jonnekin se jäi. Siitä alkaa perheenjäsenten odottaminen, kaipaus ja jäytävä kipu.
– Nyt on paha tilanne, Juha ei tullut takaisin.
Janin rauhoitteleva ääni kuului luurista läpi. Kuulemma se lähtisi ajamaan heti kotiin.
Puhelun jälkeen äiti taittui polviensa päälle ja alkoi itkeä, eikä se ollut ihmisen itku, se oli eläimen itku, rannan lintujen huuto. Se oli jotain sellaista, että kun sen kerran on kuullut, niin sitä ei unohda koskaan.
Mustarastas on veljen muistelemista ja samalla kuvausta elämästä, joka kulkee eteenpäin ilman poikaa ja veljeä. Eeva, äiti ja veljet odottavat jonkinlaista viestiä, sillä pahinta on, ettei tiedä. Tulee aika, kun tieto kuolemastakin olisi parempi kuin jatkuva epätietoisuus. Ja samalla elämä jatkuu, perheenjäsenet muuttuvat ja muuttavat. Juha pysyy aina nuorena.

Mustarastaan taustalla on todellinen tarina. Eeva Soivion veli katosi 1980-luvun lopulla, ja romaani pohjautuu Inka Nousiaisen ja Eeva Soivion keskusteluihin sekä Soivion monologinäytelmään Mustarastas, kadonnut veli, joka sai ensi-iltansa KOM-teatterissa vuonna 2017. Eeva Soivio on äänikirjaversion lukija.

Inka Nousiainen sanallistaa yhden ihmiskohtalon tavattoman kauniisti. Mustarastas on haikea ja äärimmäisen hienovireisesti rakennettu kuvaus siitä, mitä läheisille tapahtuu, kun yksi joukosta katoaa. Tarina tekee kipeää ja on samalla lohdullinen. Se on myös tarpeellinen muistutus siitä, miten arvaamatonta elämä voi olla. En voi kuin ihailla Nousiaisen taitoa kirjoittaa.

Romaanista on kirjoittanut myös ainakin Helmi Kekkonen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...