Siirry pääsisältöön

Martina Haag: Olin niin varma meistä

"On aivan hiljaista. Ääntäkään ei kuulu. En erota edes tuulta. Kaikkialla on pelkkää hiljaisuutta. Olen kuulevinani oman verenkiertoni kohinan. Täällä ei ole muita kuin minä. Suunnaton yksinäisyys kietoutuu ympärilleni ja puristaa rintaani."
Martina Haag:
Olin niin varma meistä
(Atena 2017)
Alkuteos Det är något som inte stämmer 2015
Suomentanut Riie Heikkilä
Äänikirjan lukija Meri Nenonen,
kesto 4h 36min.
Olin niin varma meistä (Adilbris*) on selviytymistarina: Petran avioliitto on hiljattain päätynyt eroon, ja nainen pakenee Ruotsin Lappiin yksin. Mökkivahdin työ "Euroopan viimeisellä erämaa-alueella" sopii naisen elämäntilanteeseen hyvin, kun avioero on vielä surutyötä vailla ja samalla pitäisi kirjoittaa uutta kirjaa.

Romaanin nykyajassa ollaan erämaamökissä Ráhnukassa, otetaan vastaan enemmän tai vähemmän omanlaisiaan retkeilijöitä ja ollaan omien ajatusten kanssa silloin, kun vieraita ei tule.

Nykyhetkestä palataan takaumin muutamien kuukausien taakse Ingaröhön ja Tukholmaan ja avataan sitä, mitä unelmapari Andersin ja Petran välillä on tapahtunut. Miksi avioliitto, jonka piti olla erityinen ja onnistunut, päätyy eroon? Miksi kahden pojan vanhemmat päätyvät tekemään järjestelyjä, jotta arki saadaan sujumaan, vaikka vanhemmat asuvat eri osoitteissa. Miksi ponnistelut suhteen hyväksi eivät enää auttaneet?
Tekisin ihan mitä tahansa, kunhan Anders ei haluaisi erota. Olen valmis muuttamaan kaiken. Istuin hiljaa ja kuuntelin, kun Anders kertoi mikä kaikki hänen mielestään oli pielessä suhteessamme.
Näkökulma tarinassa on Petran. Andersin ääntä ei kuulla satunnaisia repliikkejä lukuunottamatta. Petra on se, joka kärsii, murehtii ja voi huonosti. Samaan aikaan Anders on tyytyväinen jättäjä, joka jatkaa elämäänsä. Tai ehkä ei sittenkään, mutta sitähän me emme tiedä muutoin kuin Petran silmien kautta.

Olin niin varma meistä kuvaa suruprosessia ja kriisistä selviytymistä varsin todentuntuisesti. Petra on vihainen eikä aina niin miellyttävä, mutta on selvää, että yllättävästä elämänmuutoksesta ei selviä hymistellen. Tunteiden kuvaus tuo tarinaan hyvää tunnelatausta ja rosoa, mutta en kuitenkaan vaikuttunut siten kuin odotin. Mukana oli jännityselementtejä, joita ei kuitenkaan maltettu hyödyntää, ja lopetus tuntui pikaisesti yhteen vedetyltä. Olin niin varma meistä on kuitenkin varmasti antoisa, mikäli avioerokriisiin liittyvä tunnemaailma kiinnostaa.

Romaanista ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Mai, JaneUlla, Krista, Leena Lumi, Pirjo, MariaLukuneuvoja, Mari ja Annika.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on