Siirry pääsisältöön

Siri Pettersen: Odininlapsi

"Asia siis oli niin. Hirka oli syntymästään viallinen, koska ei osannut syleillä. Hän oli sokea Mahdille. Häneltä puuttui se, mikä kaikilla muolla oli. Hän oli Voimaton. Hännätön."
Siri Pettersen: Odininlapsi (Jalava 2015)
Norjankielinen alkuteos Odinsbarn 2013
Suomentanut Eeva-Liisa Nyqvist
614 sivua
Siri Pettersenin fantasiaromaani Odininlapsi tutustuttaa Hirka-nimiseen tyttöön, joka saa viisitoistavuotiaana kuulla olevansa poikkeava. Hän on ihminen, odininlapsi, hännätön olento, jonka olisi pitänyt pysyä omassa maailmassaan tai kuolla jo vauvana. Suojelevan isän ansiosta Hirkan suuri erilaisuuden salaisuus on kuitenkin säilynyt, ja Hirka on asunut Elveroassa kuin kuka tahansa muukin yminmaalainen. Sitten yhteisön nuorten on määrä osallistua Riittiin, jossa tulee osata syleillä maata. Hirka tietää, että hän ei tekoon kykene, ja aika käy vähiin.

Odininlapsi sijoittuu kylmään Pohjolaan. Luonto on tärkeässä osassa, sillä paitsi että Hirka nauttii luonnon läheisyydestä, hän myös tietää, kuinka kasveilla voi hoitaa ja parantaa. Miljöötä on kuvattu kauniisti ja siten, että lukijan on helppo kuvitella Hirkan maisemat mielessään.

Hirka on henkilöhahmo, josta ei voi olla pitämättä. Hänen kauttaan kuvataan vivahteikkaasti erilaisuuden kokemusta: kun riittävän kauan kuulee olevansa vääränlainen, alkaa siihen uskoa itsekin. Kun Hirka kieltää itseään haaveilemasta Rimestä, joka on "oikeanlainen", minkä vuoksi Hirka kokee haaveensa mielettömiksi, tyttöä mielellään halaisi. Hänelle haluaisi vakuuttaa, että hänessä ei ole mitään väärää. Erilaisuuden kohtaaminen nouseekin teoksen keskeiseksi teemaksi.

Toki Odininlapsessa on kysymys muustakin. Henkilögalleria on laaja, ja mukaan mahtuu monenlaista kulkijaa. Nuorten ohella miellyttäviä henkilöitä ei juuri ole, sillä monella on jonkinlainen taakka kannettavanaan. On vallanhimoa, epäoikeudenmukaisuutta, suvun perinteiden korostamista inhimillisten arvojen hinnalla ja niin edelleen. Tärkeä on myös kysymys uskosta ja uskon horjumisesta - tätä asiaa itse asiassa jäin miettimään paljonkin kirjan päätyttyä.

Tarina etenee mukavan reippaasti niin, että reilut 600 sivua tuli lopulta luettua melko nopeasti. Siri Pettersenin luoma maailma henkilöhahmoineen on vivahteikas ja moninainen, ja loppuun kirjailija heittää koukun, joka saa odottamaan Korpinkehät-sarjan toista osaa innolla.

Odininlapsesta toisaalla: Notko, se lukeva peikko, Dysphoria, Hyllytontun höpinöitäMorren maailma, Eniten minua kiinnostaa tie, Mustemaailmani, Madonluvut ja Kujerruksia.

Kommentit

  1. Olen kuullut Odininlapsesta paljon hyvää ja se kuulostaa kirjalta, johon olisin muutama vuosi sitten tarttunut aivan innoissani. Toisaalta voisin lisätä tämän lukulistalle jo senkin takia, että korjaisin pohjoismaisen kirjallisuuden lukemattomia aukkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odininlasta uskaltaa kyllä suositella, se on mukavan raikas tuulahdus fantasiakirjallisuuteen.

      Poista
  2. Minun piti ottaa tämä kirja lukuun nyt syysloman aikana, mutta tuli kaikkea muuta... no, seuraava yritys on sitten viimeistään joululomalla! Kirja kuulostaa tosi hyvältä, ja on kiva kun pohjoismaista tulee näin laadukasta, vetävää fantasiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joululoma kuulostaa hyvältä ajankohdalta keskittyä tähän tarinaan. :)

      Poista
  3. Ihan mahtava kirja. Hyvin kirjoitettu ja juoni oli mielenkiintoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt odotankin, että pääsen perehtymään sarjan toiseen osaan, Mätä on julkaistu hiljattain.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok