Siirry pääsisältöön

Svetlana Aleksijevits: Tsernobylista nousee rukous (kuunnelma)

"Illalla parvekkeet olivat täynnä ihmisiä, ja ne, joilla ei ollut omaa parveketta, menivät ystäviensä tai tuttaviensa luo. Me asuimme yhdeksännessä kerroksessa, josta näki pitkälle. Vanhemmat auttoivat lapsiaan näkemään paremmin ja nostivat heidät syliinsä: katso ja muista. Samat ihmiset jotka valvoivat reaktorin toimintaa, insinöörit, fysiikan opettajat, siellä he seisoivat parvekkeella mustan saastepilven keskellä juttelemassa, hengittämässä, ihailemassa näkemäänsä. Jotkut olivat tulleet autoilla tai polkupyörillä kymmenien kilometrien takaa. Emme tienneet, että kuolema voi olla jotakin niin kaunista."

Ei ole mikään yllätys, että kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittaneen Svetlana Aleksijevitsin teoksia varattiin kirjastosta saman tien roimasti. Ei siis toivoakaan saada Aleksijevitsin teoksia pian luettavaksi varsinkaan, kun kustantajankin (Tammi) painokset kuuluvat olevan tällä erää lopussa.

Niinpä olikin ilahduttavaa huomata, että Yle toi pikaisesti Areenaan kuultavaksi kuunnelman, joka perustuu Nobel-voittajan romaaniin Tsernobylista nousee rukous (julkaistu suomeksi vuonna 2000 Marja-Leena Jaakkolan kääntämänä). Kuunnelman on Radioteatterille sovittanut ja ohjannut Joel Lehtonen, äänisuunnittelu ja toteutus ovat Mikko Ahosen työtä ja tuottajana toimii Radioteatterin Outi Valle. Rooleissa ovat Rauno Ahonen, Kristiina Halttu, Jukka Voutilainen, Risto Aaltonen, Vieno Saaristo, Carl-Kristian Rundman, Kirsi Ylijoki, Olli Tuominen, Lauri Maijala, Timo Tuominen ja Petteri Hynönen.

Muistan Tshernobyl-uutisia lapsuudestani hämärästi. Muistan ymmärtäneeni jollain tasolla, että jotain kauheaa oli tapahtunut, mutta tragedian kauheutta en koko laajuudessaan - tietenkään - ymmärtänyt. Ehkä lapsen ei ollut syytäkään ymmärtää, mutta muistan aikuisten kauhistelleen tragediaa.

Kuunnelmassa Tshernobyl tuodaan kuulijan lähelle kauhistuttavine seurauksineen. Varsinaisesti ei kerrota siitä, mitä räjähdyksessä tapahtui, vaan ennemmin keskitytään kysymykseen, mitä sen jälkeen. Tshernobylista nousee rukous kertoo ihmisistä, jotka ovat aivan tavallisia siihen vuoden 1986 huhtikuiseen päivään saakka, kun ydinvoimalan nelosreaktori räjähtää. Sen jälkeen tavalliset ihmiset ovatkin kummallisuuksia, joita ihmetellään. He joutuvat näkemään, kun läheiset sairastuvat selittämättömällä tavalla ja kuolevat, he joutuvat hautaamaan lapsiaan, puolisoitaan ja vanhempiaan. Vain harvalla on tieto siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu, sillä totuutta ei kerrota.

On sanottu, että valkovenäläinen Aleksijevits kirjoittaa dokumentaarista kaunokirjallisuutta. Hänen romaaninsa perustuu satojen ihmisten haastatteluihin, ja kuunnelmastakin välittyy todellisuuden ja läsnäolon tuntu. Tshernobylista nousee rukous -kuunnelma on satuttava ja vakuuttava. Sen pääsee Ylen Areenasta kuuntelemaan vielä marraskuun puolelle saakka. Vaikuttuneena suosittelen.

Hesarin juttu täällä. Myös Erja on kuunnelman kokenut.

Kommentit

  1. Itseäni kiinnostaa Tsernobylissa varsinkin tuo salailu. Kuullostaa mielenkiintoiselta teokselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen tämä tosiaan on. Olisi kiinnostavaa lukea kirja jossain vaiheessa, vaikka kuunnelmakaan ei missään tapauksessa ole huono.

      Poista
  2. Toivottavasti Tammessa jo painokoneet laulavat, sillä kirja menee varmasti kuin kuumille kiville. Kiitos kuunnelmavinkistä!

    VastaaPoista
  3. Kiitos vinkistä, pitää kuunnella. Olen 420. kirjaston varausjonossa, mikä on hiukan lannistavaa. Tammi, ota uusintapainos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, onpas jonoa! Kuunnelmasta onneksi saa apua ensi hätään.

      Poista
  4. Pikistä eli Pirkanmaan kirjastoista en edes löytänyt yhtään kappaletta kyseistä kirjaa. Luulisi nyt varastossa edes olevan? Taidan tutustua tuohon kuunnelmaan minäkin ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas erikoista, luulisi jostain löytyvän. Kuunnelmaa suosittelen!

      Poista
  5. Kuuntelin ensimmäisen osan ja vaikutuin. Järkyttävä, puhutteleva, antaa uutta tietoa. Muistan sen päivän, sen viikonlopun, kun Tshernobylin reaktori räjähti, kesäisenä huhtikuisena lauantai-iltapäivänä. Suomessa mitattiin hälyttäviä säteilypitoisuuksia mutta Neuvostoliitto vaikeni. Se myönsi tapahtunen vasta maanantai-iltana. Nyt valmistaudun kuuntelemana kakkkososan. Täytyy yrittää saada kirjakin luettavaksi.

    Hienoa että käsittelet blogissasi myös kuunnelmaa.

    Terveisin YLEn ystävä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järkyttävä ja puhutteleva kuunnelma tosiaan on. Kirjan haluaisin jossain vaiheessa lukea, vaikka sekin varmasti järkyttää.
      Kiitos kommentista.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…