Siirry pääsisältöön

Liane Moriarty: Mustat valkeat valheet

"Pirriween alakoulun oppilaiden vanhemmat olivat häkellyttävän ihastuneita naamiaisiin. Tavallisessa visailuillassa ei ollut heille kylliksi. Rouva Ponder tiesi saamansa kutsun perusteella, että joku valopää oli keksinyt tehdä tilaisuudesta Audrey ja Elvis -visailun, mikä tarkoitti sitä, että kaikkien naisten oli pukeuduttava Audrey Hepburniksi ja miesten Elvis Presleyksi. (Se oli osasyy siihen, että rouva Ponder oli kieltäytynyt kutsusta. Hän oli aina kammonnut naamiaisia.) Vaikutti siltä, että useimmat osallistujista olivat saaneet innoituksensa Audrey Hepburnin elokuvasta Aamiainen Tiffanylla. Kaikilla naisilla oli pitkä musta puku, valkoiset hansikkaat ja kaulaa myötäilevä helmikaulakoru. Miehet puolestaan olivat valinneet esikuvakseen Elviksen kypsässä iässä. Kaikilla oli hohtavanvalkoinen haalari, säihkyviä jalokiviä ja avara kaula-aukko. Naiset olivat kauniita. Miesparat näyttivät pelkästään naurettavilta."
Liane Moriarty: Mustat valkeat valheet
(WSOY 2015)
Alkuteos Big Little Lies 2014
Suomentanut Helene Bützow
448 sivua
Liane Moriartyn romaani Mustat valkeat valheet kiinnittyy vahvasti australialaiseen Pirriween kouluun. Tarinan henkilöt ovat kaikki jotain kautta kytköksissä kouluun: Kuka on pienen koululaisen isovanhempi, kuka lapsenhoitaja ja niin edelleen. Pienet koululaiset toki ovat tärkeitä hekin. Eturiviin rynnistävät kuitenkin koululaisten vanhemmat, ja heitä riittää. Henkilöhahmot muodostavat herkullisen kuvan yhteisöstä, jossa vanhemmuus tuntuu olevan ura ja kilpakenttä.

Keskiöön nousevat kolme naista, jotka ovat erilaisia mutta ystävystyvät. Kuvankaunis Celeste luotsaa kouluun viisivuotiaita kaksospoikiaan ja on käsittämättömän rikas. Jane saapuu alueelle uutena asukkaana pienen poikansa kanssa ja etsii omaa paikkaansa. Madeline emännöi uusperhettä ja tuskailee teini-ikäisen tyttärensä tempauksia samalla, kun Fred aloittaa koulun. 

Koulun vanhemmat kokoontuvat yhteiseen illanviettoon, joka päättyy traagisesti, kun yksi vanhemmista saa surmansa. Heti tarinan alussa selviää, että tragedia on kouluyhteisöä kohdannut, mutta vasta aivan lopussa selviää, kuka vanhemmista menehtyi. Rakenne piti mukavasti mielenkiintoa yllä, kun vähän väliä huomasin arvailevani, kuka tuo menehtynyt mahtaakaan olla. Olin jopa huolissani, että ei kai vain...

Romaanin keskeiset naiset onnistuivat jäämään mieleen. Jane ja Celeste kantavat molemmat mukanaan suuria salaisuuksia, ja Janen Ziggy-pojan osakseen saama kohtelu koulussa herättää voimakkaita ajatuksia. Hyvänä vastapainona toimii Madeline, joka suhtautuu elämään ihastuttavan ronskisti ja itseironisesti niin, että hänen seurassaan tulee naurettua kerran, jos toisenkin: "Sanotaan, että vanhoista kaunoista kannattaa päästää irti, mutta enpä tiedä, min olen kyllä aika kiintynyt omaani. Hoivaan sitä kuin pientä lemmikkiä."

Mustat valkeat valheet on toimiva sekoitus kepeyttä ja vakavuutta. Tarinaan sisältyy arkisia tilanteita, jotka naurattavat ja tuntuvat tutuilta. Sitten mukana on tummempi puoli, johon sisältyy (koulu)kiusaamista, elämän kokoisia sanoja ja perheväkivaltaa. Oivaltavaa viihdettä tarjoava romaani onnistuu koskettamaan ja herättämään ajatuksia, ja tämän kirjan myötä Liane Moriarty nousee kirjailijaksi, jonka tuotantoon aion perehtyä uudelleen.

Moriartyn romaanista ovat kirjoittaneet myös Annika, SallaNina, Leena Lumi, Norkku ja Krista. Lisäksi Hanna määrittelee Mustat valkeat valheet "lukusukkulaksi" - mainio määritelmä!

Kiitos kustantajalle viihdyttävästä lukukokemuksesta.

Kommentit

  1. Minäkin olen hyvin myyty Moriartylle silleen, että en pysty olemaan enää häntä lukematta. Tämä uusin on parempi kuin Hyvä aviomies! Siinä en pitänyt loppuratkaisusta.

    Luin tänään jostain lehdestä just, kuten sanoit, että kepeästi kirjoitettu, mutta raknat aiheet. Selliainen kirja siis, joka pysyy balanssissa...Näin tämän nyt koen.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Balanssissa tosiaan pysyy, totta! Kyllä Moriartyn nimi on nyt mieleen painettu.

      Poista
  2. Minäkin luin tämän ihan vasta ja tykkäsin paljon! Jopa enemmän kuin Hyvästä aviomiehestä, minäkään en pitänyt sen loppuratkaisusta.

    VastaaPoista
  3. Oi, tämä lukusukkula on odotellut minua lukulaitteella jo kesästä lähtien, enkä vieläkään ole ehtinyt sukkuloimaan... hyvä tietää, että on mukavaa luettavaa luvassa! :)

    VastaaPoista
  4. Oi, tämä lukusukkula on odotellut minua lukulaitteella jo kesästä lähtien, enkä vieläkään ole ehtinyt sukkuloimaan... hyvä tietää, että on mukavaa luettavaa luvassa! :)

    VastaaPoista
  5. Tätä säästelen sellaiseen hetkeen, kun kaipaan viihdyttävää mutta kuitenkin laadukasta luettavaa. Juuri sellaiselta tämä vaikuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. viihdyttävä mutta laadukas on mielestäni sopiva määritelmä tälle kirjalle.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on