"Minun puutarhani ei ole puutarha,
se on hakkuuaukea,
kulottunut vaara,
äestetty pelto,
takapihan palanut ruohonsänki."
Antti Holman runokirjassa Kauheimmat runot tutustutaan neljään "runoilijasuuruuteen": Reino Leinoon, Sirsi Sunnakseen, Karin Toisiks-Paraskeen ja Edith Södermalmiin. Jo nimien perusteella on selvää, ketkä runoilijasuuruudet ovat toimineet teoksen "runoilijasuuruuksien" esikuvina, mutta Holman käsissä runoilijoista on muodostunut aivan omanlaisiaan oman tiensä kulkijoita. Esimerkiksi suomenruotsalainen modernisti Edith Södermalm esitellään espoolaiseksi ryhmäliikuntaohjaajaksi, yritysvalmentajaksi ja runoilijaksi, jonka tuotantoon kuuluu esimerkiksi teos Sinä olet viallinen pääjärjestelmäkäyttäjä.
Esikuvansa Holma on huolella lukenut, se on selvää. Teos tarjoaakin oivalluksen hetkiä runsaassa intertekstuaalisuudessaan, vaikka hellin ottein Holma ei parodioitaan rakennakaan. Pakko myöntää, että lukiessa tulee välillä miettineeksi, mennäänkö joillakin kohdin riman ylitse vai alitse. Varmasti mennään sekä ylitse että alitse, mutta niin hersyvää runoilua teos tarjoaa, että antaa mennä vain - tosin aivan herkimmille runon ystäville en uskalla Kauheimpia runoja mennä suosittelemaan, sillä aika härskiä meno tuppaa olemaan. Toisaalta sieltä alta kyllä löytyy myös oivallettavaa ja havaintoja nykymaailmasta.
Erikseen pitää mainita Elina Warstan kuvitusta. Kansissa yhdistyvät perinteinen runomaailma ja härskiys - aivan kuten kirjan runoissakin.
Reino Leinon runonlausuntaa löytyy täältä. Kauheimpiin runoihin ovat perehtyneet myös Kirjakko ruispellossa, Kirsin Book Club ja Kannesta kanteen.
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.
se on hakkuuaukea,
kulottunut vaara,
äestetty pelto,
takapihan palanut ruohonsänki."
 |
| Antti Holma: Kauheimmat runot (Otava 2015) 192 sivua |
Esikuvansa Holma on huolella lukenut, se on selvää. Teos tarjoaakin oivalluksen hetkiä runsaassa intertekstuaalisuudessaan, vaikka hellin ottein Holma ei parodioitaan rakennakaan. Pakko myöntää, että lukiessa tulee välillä miettineeksi, mennäänkö joillakin kohdin riman ylitse vai alitse. Varmasti mennään sekä ylitse että alitse, mutta niin hersyvää runoilua teos tarjoaa, että antaa mennä vain - tosin aivan herkimmille runon ystäville en uskalla Kauheimpia runoja mennä suosittelemaan, sillä aika härskiä meno tuppaa olemaan. Toisaalta sieltä alta kyllä löytyy myös oivallettavaa ja havaintoja nykymaailmasta.
Erikseen pitää mainita Elina Warstan kuvitusta. Kansissa yhdistyvät perinteinen runomaailma ja härskiys - aivan kuten kirjan runoissakin.
Reino Leinon runonlausuntaa löytyy täältä. Kauheimpiin runoihin ovat perehtyneet myös Kirjakko ruispellossa, Kirsin Book Club ja Kannesta kanteen.
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta.
Tämä oli kyllä mahtava! Ymmärrän etteivät kaikki tähän syty, sillä tämä ehkä vaatii sellaisen vähän nyrjähtäneen huumorin, sellaisen ihmisen joka yleensäkin tykkää Holmasta ja sen tyyppisestä huumorista. Minulle kolahti ja kovaa. :)
VastaaPoistaOn tosiaan ymmärrettävää, että kaikkiin kirja ei vetoa, eikä tietenkään tarvitsekaan. :)
PoistaTämä täytyy kyllä lukea! :) En tosin häpeäkseni ole perehtynyt noiden runoilijaesikuvien tuotantoon kovin perusteellisesti, joten ehkä en saa tästä aivan kaikkea irti, mutta kuulostaa silti lukemisen arvoiselta.
VastaaPoistaVarmaan eniten saa irti, jos esikuvia tuntee, mutta kyllä tästä hauskuutta saa irti muutenkin. :)
PoistaAlkoi kiinnostaa. Luen runoja aika harvoin, mutta pitää laittaa korvan taakse. Tämmöinen "häiriintynyt" runoilu voisikin toimia :)
VastaaPoistaLuulen, että monen kohdalla tämä voisi toimia hyvänä "porttina" runouteen, jos ei muuten juuri tule runoja luettua.
Poista