Siirry pääsisältöön

Katri Alatalo: Kesäkuu

– Taiteen eteen pitää tehdä uhrauksia! Mä haluan irrottaa itseni, vielä hetkeksi, olla offline. Sekin tekee tämän yön pidemmäksi. Kesäkuun yö, joka jatkuu sata yötä. Some ja liukuhihnavideot lentävät jorpakkoon, eikä kukaan saa meitä kiinni. Mun video kertoo siitä! 

Katri Alatalo: Kesäkuu
Hertta 2024
kansi Karin Niemi
144 sivua

Katri Alatalon nuortenromaani Kesäkuu sijoittuu nimensä mukaisesti kesäkuulle. Tarkemmin määriteltynä se kattaa oikeastaan vain yhden kesäisen vuorokauden.

Kaikki alkaa, kun Juli joutuu vasten tahtoaan kesäleirille kotipaikkakuntansa leirikeskukseen. Paljon kertoo nimi, jonka Juli on leirille antanut: Alcatraz. Kauan Juli ei ehdi leirillä aikaansa viettää, kun hänen mittansa täyttyy. Syntyy pakosuunnitelma, joka on lähes aukoton. Paitsi että mukaan pakoautoon asettuu yllättäen aivan uusi tuttavuus Bao, joka valmistelee videoteosta kesäkuusta.

Lähtö leirikeskuksesta on yhden huumaavan kesäyön lähtölaukaus. Leirin jätettyään Juli ja Bao ajautuvat seikkailuun, joka vie heidät paikasta toiseen. Samalla he vaihtavat ajatuksia ja tutustuvat ehkä itselleenkin yllätyksenä toisiinsa.

Kesäkuu on sellainen romaani, jonka olisin halunnut lukea silloin, kun olin Julin ikäinen. Se on samalla romaani, jonka lukemisesta nautin oikein paljon myös tässä vaiheessa elämää, vaikka 15-vuotias minä on jäänyt kauas taakse ja saanut kultaisen muistokehän ympärilleen.

Julin ja Baon tarina tavoittaa jollain hyvin sydämeenkäyvällä tavalla mieleen sen tunteen, millaista on olla nuori ja hiukan hukassa itsensä kanssa, eksyksissä suhteessa muihin. Ennen kaikkea se palauttaa mieleen sen tunteen, millaista on elää kuin huomista ei olisikaan, kuin olisi vain kesäyö ja jokin ihmeellinen vapaus.

Romaanissa vuorottelevat mainiosti vakavuus ja kepeys. Juli ja Bao kulkevat ajoittain syvissä vesissä, ajoittain kerrontaa keventää huumori, ja kokonaisuus on sekä toimiva että vetävä. Kieli on erittäin sujuvaa ja nopealukuista romaania voi suositella monenlaisille lukijoille. Luulenpa, että tämä voisi vedota sellaiseenkin nuoreen, joka ei tunne lukemista aivan omaksi ajanvietteekseen.

Muualla: Siniset helmet.

Helmet 2024 -lukuhaaste: 18. Kirjan kannessa tai nimessä on koru.

Kommentit

  1. Tämäpä kuulostaa erinomaiselta! Voisi hyvinkin olla jonkun kesäisen yön lukeminen!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...