Siirry pääsisältöön

Naiskohtaloita

Tällä kertaa äänikirjakoosteessa tavataan naisia erilaisissa elämäntilanteissa. Yksi on vastanainut, toinen ja kolmaskin juuri eronnut, jotkut ovat asettuneet uuteen kotiin. Joka tapauksessa useampikin etsii paikkaansa maailmassa, johon liittyy niin turvattomuutta kuin toivoakin.

Viima kohmetti Saaran korvalehdet ja sormenpäät. Hän oli lähtenyt vauhdilla, ilman pipoa ja lapasia. Äidin kumisaappaat lonksuivat jaloissa, kun hän kiersi leirintäalueen pururataa ensin vastapäivään, sitten myötäpäivään. Ehkä Käärmepoika olisi vielä kävelyllä ja tulisi häntä vastaan?

Tiina Laitila Kälvemark: Valon ja pimeän sonaatit
WSOY 2023
kansi Emmi Kyytsönen
äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
kesto 8 t 1 min

Saara palaa maailmalta kotiin. Pariisissa on moni asia mennyt niin pahasti pieleen, että pohjoispohjalainen kotiseutu tuntuu paremmalta kuin se, että jäisi selvittelemään sellaista, mistä ei tunnu selvää saavan. Eräänä iltana Saara kohtaa Mikaelin, joka tuli neljännesvuosisata aiemmin julkiseksi henkilöksi päädyttyään siepatuksi ja tultuaan löydetyksi kainalossaan pullo ja pullossa käärme.

Käärmepojaksi nimetty Mikael puhuu musiikin avulla, sillä lapsuuden trauma on vienyt häneltä kyvyn puhua. Hän ja Saara alkavat vähitellen rakentaa haurasta yhteyttä välilleen. Molempia kuitenkin painaa menneisyys, eikä pienen kunnan ilmapiirikään erityisesti tue ystävyyden rakentumista.

Vaikka Mikael ja Saara ovat eläneet hyvin erilaista elämää, heitä yhdistää paitsi lapsuus ja nuoruus Teerimäellä, myös jonkinlainen muukalaisuus, tunne siitä että omaa paikkaa ei ole löytynyt. Juuri erillisyyden tunteen kuvauksessa on jotain kovin koskettavaa.

Valon ja pimeän sonaatit pitää hyvin otteessaan. Tummasävyisyydestään huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi halusin lukijana päästä selville, miten Mikaelin ja Saaran käy. Edellä mainittujen elementtien lisäksi nautin paljon romaanin sopivasti tilaa antavasta kerronnasta ja miljööstä, jota kuvataan tarkkanäköisesti.

**********

Kesäkuun alussa mieheni toivotti minulle hyvää jatkoa. Hänelle oli tullut iso hairahdus, ja niin oli minullekin. Seisoimme omakotitalomme portailla, enkä katsonut miestä, mutta järveä katsoin ja kesään heräävää puutarhaani, ja mietin kaikkia niitä hunajankeltaisia iltoja, joita olimme rannalla viettäneet. Melkein kolmea vuosikymmentä ja viimeisintä vuotta, jonka aikana olin muuttunut järkevästä saksan kielen lehtorista hiiviskelijäksi.

Tuuli Salminen: Varpu
Gummerus 2023
äänikirjan lukija Pirjo Heikkilä
kesto 7 t 12 min

Varpu on järkevä ja tavallinen saksan kielen lehtori, jonka elämä nitkahtaa raiteiltaan. Sekä avioliitto että työsuhde ovat tulleet päätökseensä, ja Varpu on muuttanut Helsinkiin pesemään ihmisten ikkunoita.

Lukijalle selviää vähitellen, miten Varpu on päätynyt uudenlaiseen elämäntilanteeseen. Romaanin jännite syntyykin mainiolla tavalla siitä, että yksityiskohdat paljastuvat pikku hiljaa ja lukija osaa odottaa, että Varpun menneisyydestä löytyy jotain kohahduttavaa.

Varpu on humoristinen romaani naisesta, jonka ote odotustenmukaisesta keskiluokkaisesta elämästä kirpoaa. Se herättää myötähäpeää siinä määrin sopivasti, että tarina naurattaa mutta ei aiheuta yltiöpäistä kiusaantumista. Samalla luen romaanista syvempää viestiä siitä, miten vaikeista ja itselle vastentahtoisista muutoksista voi selvitä silloinkin, kun niihin liittyy suoranaisia ylilyöntejä.

Varpu on sopivasti hupaisa romaani, jonka parissa oli helppoa viihtyä. Pirjo Heikkilä on kertomuksen lukijaksi erittäin hyvä valinta.


**********

MUUAN TYTÄR on suihkussa. Hän on ollut puolentoista tunnin lenkillä. Vesi kastelee hänet ja saa vaaleat hiukset takertumaan kasvoihin. Koira nukkuu oven takana lyhyet harmaankirjavat jalat oikosenaan kuin venyttelisi. Se avaa kirkkaansiniset silmänsä kuullessaan kolahduksen vessasta. Tytär siellä vain pudotti sampoopullon. Pullo on kallis, maksaa yli kaksisataa kruunua. Vesisuihku on niukka, veden pitää riittää koko Tukholmalle. Tytär istuu nyt valkealla klinkkerilattialla hankaamalla saumakohtia puhtaiksi hammasharjalla. Vesi huuhtoo meikin pois. Kasvoiltaan hän on nyt entistä enemmän äidin näköinen. Hento vartalo vapisee, mutta on vaikea sanoa, olisiko veden seassa kyyneleitäkin, kasvoilta valuva vesi on kaikki yhtä samaa vettä.

Ella-Maria Nutti: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana
Johnny Kniga 2023
alkuteos Kaffe med mjölk 2022
suomentanut Jaana Nikula
kansi Sara R. Acedo
äänikirjan lukija Erja Manto
kesto 4 t 2 min

Tytär on muuttanut pohjoisesta etelään, äiti on jäänyt pohjoiseen. Äiti matkustaa Jällivaarasta Tukholmaan kertoakseen vakavasta sairaudestaan, mutta avautuminen ei ole helppoa. Aina tulee jokin syy siirtää kertomista tuonnemmaksi, mutta väistämätöntä ei voi siirtää sivuun loputtomiin.

Väistämätöntä lienee sekin, että tytär muuttuu kaupungissa toisenlaiseksi kuin mihin pohjoisessa on totuttu. Hän on kaupunkilainen, ja hänen rinnallaan äiti vaikuttaa kovin maalaiselta. Jonkinlainen erkaantuminen on tosiasia, ja sen kuvaus herätti minussa lopulta paljon ajatuksia: miten elämä viekään syystä tai toisesta läheisiä ihmisiä eri suuntiin.

Pidin paljon siitä, miten herkällä katseella romaanihenkilöitä kuvataan. Silti huomaan, että romaani ei jättänyt jälkeensä kovin vahvoja muistikuvia. Mietin myös, että Pohjoisessa kahvi on juotu mustana -esikoisromaani voisi toimia paremmin painettuna kirjana kuin äänikirjana.

**********

Hän laittaa taustalle soimaan pianonsoittajahahmon, jonka Für Elise on epävireistä ja nuttura rehottaa. Jesse pitää minua käsistä kiinni ja heiluttaa niitä joka suuntaan. Se vituttaa, ja demonstroin kuinka paljon tämänkaltainen positiivisuuteen pyrkiminen ärsyttää, mistä Jesse saa lisää positiivisuuden liekkiä ja nostaa minut ensin hajareisin vatsaansa vasten ja sitten kiepsauttaa selän puolelle, pää alaspäin.

Alina Tomnikov: Käännä hirviö kylkiasentoon
Otava 2023
äänikirjan lukija Alina Tomnikov
kesto 12 t 10 min

Helena on tuore aviovaimo, joka asuu puolisonsa Jessen kanssa kauniissa kodissa. Kaiken pitäisi olla hyvin, mutta eipä olekaan. Helena ahdistuu milloin mistäkin ja tuntuu olevan kovin hukassa ennen kaikkea itseltään. Niinpä hänen on suorastaan pakko tehdä matka itseensä ja menneisyyteensä.

Helena tarvitsee elämäänsä rutiineja, jotka pitävät arjen jollain tapaa koossa. Hän tarvitsee myös matkan isänsä kotimaahan Venäjälle, jotta voisi löytää jonkinlaista tasapainoa elämäänsä.

Kun Helena kurkottaa nykyhetkestä menneisyyteensä, avautuu lukijallekin vähä vähältä maisema siihen, miksi Helena kenties on sellainen kuin on: esimerkiksi hiuksistaan valtavan suuren asian tekevä, kovin huolestunut ja jatkuvasti ympäristöään tarkkaileva nainen. 

Pidän romaanin kiinnostavimpana tekijänä nimenomaan Helenaa kaikessa kompleksisuudessaan, sitä miten hän tarkkailee ja etsii itseään. Erityisen kiinnostavaa on sekin, miten hän venäläistaustaisena ottaa vastaan uutisen Venäjän hyökkäämisestä Ukrainaan.

Ainakin äänikirjassa runsas aikatasojen vaihtelu kuitenkin tuotti paikoin haasteita. Sisällön karsiminen olisi voinut olla hyödyksi, sillä välillä hieman herpaannuin romaanin äärellä. Siitä huolimatta Käännä hirviö kylkiasentoon on ajatuksia herättävä esikoisromaani, jota kuunnellessani en voinut olla pohtimatta, mikä kenenkin hirviö lopulta on.


Kommentit

  1. Olen lukenut vain tuon Pohjoisessa kahvi on juotu mustana. Tosi synkkä ja surullinen kirja.

    VastaaPoista
  2. Olen kuunnellut Varpun, muut kolme on tuttuja, talteen poimittuja, enemmän tai vähemmän kuuntelulistan kärkipäässä. Tomnikovin kirja menisi kyllä siihen Helmet-haasteen kohtaan Olet ennakkoluuloinen kirjailijaa kohtaan 🙈

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...