Siirry pääsisältöön

Clare Mackintosh: Anna minun olla

"Vanhempani kuolivat seitsemän kuukauden välein, mutta koska heidän kuolemansa liittyvät toisiinsa, kuolemansyyn selvittämislautakunta hoiti molemmat tapaukset samassa kokoontumisessa. Niiden kahden päivän aikana sain tietää monia asioita, mutten sitä yhtä asiaa, joka oli minulle tärkeä.
Miksi he tekivät sen.
Jos he oikeasti tekivät sen."

Clare Mackintosh:
Anna minun olla
Gummerus 2018
Alkuteos Let me lie 2018
Suomentanut Päivi Pouttu-Delière
438 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
Kesto 14 tuntia.

Clare Mackintosh on noussut teoksillaan lempidekkaristieni joukkoon. Kuuntelin Annoin sinun mennä ja Minä näen sinut peräjälkeen (postaus täällä), ja vaikka ensin mainittu ei aivan täysin saanutkaan minua puolelleen, jokin Mackintoshin tavassa kieputtaa juonta jäi kiinnostamaan. Kirjailijan uusin dekkari Anna minun olla vetikin sitten mukanaan niin, että kirjaa tuli kuunneltua aina, kun yhtään oli mahdollista.

Lähtötilanne on se, että pienen Ellan äiti Anna on menettänyt molemmat vanhempansa. Isä päätti hypätä Beachy Headin rantakallion jyrkänteeltä kuolemaansa, ja äiti seurasi perässä reilut puoli vuotta myöhemmin. Tarinan nykyhetkessä eletään joulun aikaa, ja Annan äidin itsemurhasta on kulunut vuoden verran. Tapahtumat eivät jätä Annaa rauhaan, sillä hän ei ymmärrä, miten hänen vanhempansa olisivat voineet päätyä tappamaan itsensä. Hän on vakuuttunut, että jutussa on jotain hämärää, ja hakeutuu viimein poliisin puheille.

Sitten Annan kotiin tulee postin mukana tulee outo kortti. Onnellisen vuosipäivän toivotuksen lisäksi kortissa on kummallinen viesti: Itsemurhako? Mieti vähän.

Viesti saa Annan toimimaan, ja hän päätyy poliisin pakeille. Hänet ottaa vastaan Murray Mackenzie, joka ryhtyy omin päin tutkimaan Johnsonin perheen tragediaa. Pian Mackenzie vakuuttuu siitä, että Anna on oikeassa, mutta tutkinnan tiellä on monenlaisia mutkia. Anna ja iäkäs poliisi eivät kumpikaan aavista, millaisen Pandoran lippaan he avaavat ryhtyessään tutkimaan Carolinen ja Tomin kuolemia.

Dekkarissa on kysymys lopulta suurista salaisuuksista. Ne ovat jopa elämää suurempia, ja lukijaa kieputetaan kovin moneen suuntaan, ennen kuin totuus lopulta selviää. Clare Mackintosh todella taitaa juonen punonnan, ja Anna minun olla vie mukanaan toden teolla. Vetävää dekkaria etsivälle tarinaa voi suositella. Kannattaa tosin varautua kylmään kyytiin!

Mackintoshin esikoinen Annoin sinun mennä oli varsin hyvä alku, mutta Minä näen sinut oli minun makuuni enemmän. Anna minun olla on osoitus siitä, että dekkaristi vain parantaa menoaan koko ajan. Saapa nähdä, millaista kieputusta Mackintosh tulevaisuudessa lukijoilleen tarjoilee.

Kirjasta ovat kirjoittaneet myös Paula, Leena ja Mikko.

Keski-kirjastot 2019: 10. Kirja, joka pelottaa sinua.
Helmet 2019: 35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä.

Kommentit

  1. Clare ei toistele vanhoja vaan vetää ns. maton alta lukijalta joka kerta. Olen pitänyt kaikista, mutta edelleen ehkä eniten Annoin sinun mennä...

    ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen pitänyt kaikista, vaikka esikoisessa oli makuuni hieman liian rajua menoa. Innolla odotan, mitä Mackintosh tulevaisuudessa keksii saadakseen lukijan pään pyörälle!

      Poista
  2. Pidin enemmän kahdesta aiemmin ilmestyneestä kirjasta. Varsinkin kakkonen oli oikein jännittävä. Luen kyllä kaikki jännityskirjat mitä kirjailija julkaisee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa huomata, miten eri kirjat vetoavat eri lukijoihin. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...