Siirry pääsisältöön

C. J. Tudor: Liitu-ukko

"Tiedätkö, mitä joku minulle kerran sanoi? Salaisuuksille ja perärei'ille on yhteistä se, että jokaisella on omansa, mutta jotkut niistä ovat likaisempia kuin toiset."

C. J. Tudor: Liitu-ukko
WSOY (2018)
Alkuteos Chalk Man 2018
Suomentanut Raimo Salminen
426 sivua

Liitu-ukon päähenkilö ja minäkertoja on Eddie, joka elee hitaanlaiseksi käynyttä aikuiselämää vanhassa kotitalossaan pikkukaupungissa, jossa lapsuutensakin aikanaan vietti. Tasainen ja hieman alkoholilta haiskahtava elämä muuttuu, kun Eddie saa kirjeen, jossa on vain kuva liitu-ukosta. Saman kuvan saavat muutkin lapsuuden kaveriporukkaan kuuluvat, ja kun yksi heistä vielä kuolee pian Eddien luona käytyään, on menneisyys astunut niin lähelle, ettei siltä enää voi sulkea silmiä.

Vuodesta 2016 palataan kolmen vuosikymmenen taakse vuoteen 1986, kun Eddie, Fat Gav, Metal Mickey, Hoppo ja Nicky viettävät aikaa yhdessä.
Meidän kaikkien oli määrä tavata sinä lauantaina. Tapasimme yleensäkin lauantaisin ja kävimme toistemme luona tai menimme leikkikentälle ja toisinaan metsään. Tämä lauantai oli kuitenkin sikäli erityinen, että kaupungissa oli kiertävä tivoli.
Tivolin saapuminen kaupunkiin käynnistää ajanjakson, joka muuttaa paljon. Joidenkin viikkojen kuluttua moni asia on toisin. Pikkukaupungin rauhaa järkyttävät monetkin asiat, mutta kaverijoukon mieleen painuu erityisesti se, että salaperäinen liitumies johdattaa heidät liitupiirrosten avulla paikalle, mistä löytyy silvottu ruumis. Kuka pääsi perille viisikon tavasta viestiä toisilleen liitu-ukoin? Ja ennen kaikkea: kuka syyllistyi raakaan murhaan?

Kun kirjan kannessa vakuutetaan "Vuoden pelottavin kirja", nousevat odotukset vääjäämättä varsin korkealle. Samalla on jopa todennäköistä, että odotukset eivät aivan täyty. Niin kävi tässäkin tapauksessa. Odotin, milloin alkaa toden teolla pelottaa – ja sitä sainkin sitten odotella. Olisinko ilman mainoslausetta ollut vähemmän odottavalla kannalla ja enemmän tyytyväinen? Ehkä.

Paradoksaalista toki on, että lopulta hieman petyin siihen, ettei tarina ollut pelottavampi: enhän varsinaisesti edes ole hyytävän pelottavan kirjallisuuden ystävä. Toisaalta tarinan etu on se, että hyytävä tunnelma syntyy vaivihkaa, ilman halpoja temppuja. Pelon tunne häilyy pinnan alla eikä synny niinkään veriroiskeista vaan psykologiasta.

Loppujen lopuksi olen sitä mieltä, että C. J. Tudorin esikoisteos Liitu-ukko on varsin onnistunut trilleri. Vaikka tarina ei onnistukaan hyydyttämään verta suonissani eikä saa minua säikkymään varjoani, on siinä paljon hyvää. Liitu-ukko nappaa lukijastaan kiinni niin, että tarina lähtee vetämään sujuvasti melkein alusta lähtien. Napakka ote vieläpä pitää oikeastaan koko luku-urakan ajan, ja loppua kohden tunnelma tiivistyy niin, että entistä vastahakoisemmin kirjan käsistään laskee.

Tarinan päätyttyä olen yllättynyt. Sitä paitsi täytyy myöntää, että – vihdoinkin – pelko nostaa hieman päätään. Samalla tunteeseen sekoittuu jotain haikeaa, pieni surumielisyyden vivahde. Liitu-ukko onnistuu siis jättämään jälkensä ja erottautumaan joukosta.

Helmet-lukuhaaste: 31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa.

Kiitos kustantajalle ennakkolukukappaleesta!

Kommentit

  1. Minäkin jäin odottamaan pelkäämistä, mutta sitä ei oikeastaan tullut. Jännitystä ja hyytävää tunnelmaa onneksi senkin edestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnelma oli kyllä onnistuttu rakentamaan mukavan hyytäväksi – jos niin sopii sanoa. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...