"Sitähän Anna oli vain halunnut olla, onnellisen perheen pikku äiti. Nyt se onni vietiin häneltä. Oliko Anna tehnyt jotain niin pahaa, että ansaitsi tämän? Ehkä."
Aika ärsyttävä tyyppi tuo Make, joka kesken kaiken ilmoittaa Annalle, että muuttaa pois. Anna jää yksin huolehtimaan pienestä lapsesta ja yrittää selvitä töissä, missä Maken tapaa ennemmin tai myöhemmin. Kaiken keskellä on vielä vuokrakodin putkiremontti ja koiraakin pitäisi ehtiä ajatella.
Jos Make on ärsyttävä, on Anna vähän lapanen. Mutta onneksi vain vähän. Eikä ehkä kuitenkaan ihan kaiken aikaa. Eroprosessi on eräänlainen kasvun paikka naiselle, joka on ehkä hieman naiivi eikä huomaa varoitusmerkkejä, joiden olemassaolon havaitsee kyllä sitten myöhemmin, kun on jo tavallaan myöhäistä. (No, tätähän tapahtuu.)
Yhtä kaikki, Anna on yllättävässä tilanteessa, jossa ei kauheasti vaihtoehtoja tarjoilla. On vain selvittävä, kun perheen toinen aikuinen osoittautuu vähemmän vastuuntuntoiseksi ja enemmän huithapeliksi. Humoristisesti ja tarkalla katseella tarinassa tutkiskellaan yhdestä elämän isosta kriisista selviytymistä. Kirjosiepossa on mukavasti hyviä hetkiä, joissa tavalliset tilanteet näyttäytyvät tragikoomisina oivalluksina. Nimelle on muuten varsin oiva selitys.
Varauksetta en kuitenkaan Hanna Vellingin romaaniin ihastunut. Kerronta on paikoin kankeaa ja erityisesti dialogi jättää toivomisen varaa. Henkilöhahmot jäävät melkoisen stereotyyppisiksi, vaikka monista herkullisia vivahteita löytyykin. Silti Kirjosieppo on mainio kirjallinen avaus ja tarjoaa varmasti monelle paljon samaistumisen mahdollisuuksia.
Hanna Vellingin esikoisteoksesta kirjoittavat myös esimerkiksi Annika, Riitta, Henna, Mari ja Laura.
Kiitos kustantajalle ennakkokappaleesta!
Hanna Velling: Kirjosieppo Bazar (2018) 252 sivua |
Aika ärsyttävä tyyppi tuo Make, joka kesken kaiken ilmoittaa Annalle, että muuttaa pois. Anna jää yksin huolehtimaan pienestä lapsesta ja yrittää selvitä töissä, missä Maken tapaa ennemmin tai myöhemmin. Kaiken keskellä on vielä vuokrakodin putkiremontti ja koiraakin pitäisi ehtiä ajatella.
Jos Make on ärsyttävä, on Anna vähän lapanen. Mutta onneksi vain vähän. Eikä ehkä kuitenkaan ihan kaiken aikaa. Eroprosessi on eräänlainen kasvun paikka naiselle, joka on ehkä hieman naiivi eikä huomaa varoitusmerkkejä, joiden olemassaolon havaitsee kyllä sitten myöhemmin, kun on jo tavallaan myöhäistä. (No, tätähän tapahtuu.)
Yhtä kaikki, Anna on yllättävässä tilanteessa, jossa ei kauheasti vaihtoehtoja tarjoilla. On vain selvittävä, kun perheen toinen aikuinen osoittautuu vähemmän vastuuntuntoiseksi ja enemmän huithapeliksi. Humoristisesti ja tarkalla katseella tarinassa tutkiskellaan yhdestä elämän isosta kriisista selviytymistä. Kirjosiepossa on mukavasti hyviä hetkiä, joissa tavalliset tilanteet näyttäytyvät tragikoomisina oivalluksina. Nimelle on muuten varsin oiva selitys.
Varauksetta en kuitenkaan Hanna Vellingin romaaniin ihastunut. Kerronta on paikoin kankeaa ja erityisesti dialogi jättää toivomisen varaa. Henkilöhahmot jäävät melkoisen stereotyyppisiksi, vaikka monista herkullisia vivahteita löytyykin. Silti Kirjosieppo on mainio kirjallinen avaus ja tarjoaa varmasti monelle paljon samaistumisen mahdollisuuksia.
Hanna Vellingin esikoisteoksesta kirjoittavat myös esimerkiksi Annika, Riitta, Henna, Mari ja Laura.
Kiitos kustantajalle ennakkokappaleesta!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.