Siirry pääsisältöön

Hanna Velling: Kirjosieppo

"Sitähän Anna oli vain halunnut olla, onnellisen perheen pikku äiti. Nyt se onni vietiin häneltä. Oliko Anna tehnyt jotain niin pahaa, että ansaitsi tämän? Ehkä."


Hanna Velling:
Kirjosieppo
Bazar (2018)
252 sivua

Aika ärsyttävä tyyppi tuo Make, joka kesken kaiken ilmoittaa Annalle, että muuttaa pois. Anna jää yksin huolehtimaan pienestä lapsesta ja yrittää selvitä töissä, missä Maken tapaa ennemmin tai myöhemmin. Kaiken keskellä on vielä vuokrakodin putkiremontti ja koiraakin pitäisi ehtiä ajatella.

Jos Make on ärsyttävä, on Anna vähän lapanen. Mutta onneksi vain vähän. Eikä ehkä kuitenkaan ihan kaiken aikaa. Eroprosessi on eräänlainen kasvun paikka naiselle, joka on ehkä hieman naiivi eikä huomaa varoitusmerkkejä, joiden olemassaolon havaitsee kyllä sitten myöhemmin, kun on jo tavallaan myöhäistä. (No, tätähän tapahtuu.)

Yhtä kaikki, Anna on yllättävässä tilanteessa, jossa ei kauheasti vaihtoehtoja tarjoilla. On vain selvittävä, kun perheen toinen aikuinen osoittautuu vähemmän vastuuntuntoiseksi ja enemmän huithapeliksi. Humoristisesti ja tarkalla katseella tarinassa tutkiskellaan yhdestä elämän isosta kriisista selviytymistä. Kirjosiepossa on mukavasti hyviä hetkiä, joissa tavalliset tilanteet näyttäytyvät tragikoomisina oivalluksina. Nimelle on muuten varsin oiva selitys.

Varauksetta en kuitenkaan Hanna Vellingin romaaniin ihastunut. Kerronta on paikoin kankeaa ja erityisesti dialogi jättää toivomisen varaa. Henkilöhahmot jäävät melkoisen stereotyyppisiksi, vaikka monista herkullisia vivahteita löytyykin. Silti Kirjosieppo on mainio kirjallinen avaus ja tarjoaa varmasti monelle paljon samaistumisen mahdollisuuksia.

Hanna Vellingin esikoisteoksesta kirjoittavat myös esimerkiksi Annika, Riitta, Henna, Mari ja Laura.

Kiitos kustantajalle ennakkokappaleesta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok