Siirry pääsisältöön

Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia

"Enempää en kerro. Hävettää. Mutta sanoillani oli juuri sellainen vaikutus kuin olin tarkoittanutkin. Melina istui siinä, tuijotti kauniita käsiään ja kuiskasi: 'Sinä olet noita. Olet taikuri.'"


Lucia Berlin:
Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia
(Aula & Co 2017)
Alkuteos A Manual for Cleaning Women:
Selected Stories by Lucia Berlin
Suomentanut Kristiina Drews
293 sivua
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn,
kesto 9 t 13 min.

Kiinnitin huomioni Lucia Berlinin novellikokoelmaan Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia vasta siinä vaiheessa, kun kirjabloggaajat äänestivät sen kakkossijalle vuoden 2018 Blogistanian Globalia -äänestyksessä (lisätietoa täällä). Ylistävät kommentit houkuttivat, ja kun kokoelma vielä löytyi äänikirjana Storytelin valikoimista, oli valinta helppo tehdä.

Olen iloinen siitä, että päädyin Siivoojan käsikirjan pariin. Kokoelma on huikea katsaus tavallisten ihmisten sattumuksista, jotka ajoittain ovat traagisia, joskus koomisia, paikoin myös absurdeja. Novelleja lukiessa tuntuu siltä, kuin pääsisi ikkunasta kurkistamaan kadulle tai asuntoon, joka on täynnä elämää. Täynnä elämää Siivoojan käsikirja totta tosiaan onkin. Se on värikäs ja kylläinen — jälkimmäistä siitäkin huolimatta, että kaikkea ei sanota ääneen vaan paljon jätetään lukijan pääteltäväksi.

Berlinin tyyli on aivan omanlaistaan. Hänellä on mieleenjäävä tapa kertoa lakonisesti niin tavallisista kuin oudoista asioista ja usein lopuksi yllättää lukija niin, että tarinan loputtua ensimmäinen olotila on hämmennys. Napakka ilmaisu, terävät lauseet ja tarkkuus luovat yhdessä vaikuttavan kokonaisuuden.

Kokoelman alkusanat kertovat runsaasti kirjailijasta ja hänen urastaan. Ehkä kuitenkin olisin kuunnellut mieluummin sanat vasta teoksen lopuksi, jotta olisin voinut sukeltaa novellimaailmaan ikään kuin puhtaammalta pöydältä.

Silti Siivoojan käsikirja osoittautui lukuelämykseksi, jollaista en osannut kaikesta ylistyksestä huolimatta ennakoida. Erityisesti suosittelen teosta lukijalle, joka ei ehkä koe novellia omimmaksi kirjallisuudenlajikseen. Näille novelleille kannattaa ehdottomasti antaa mahdollisuus. Olen häikäistynyt.

Myös ainakin Laura, Leena ja Omppu vaikuttuivat.

Itsestään selvästi Siivoojan käsikirja asettuu Helmet 2018 -haasteessa kohtaan 25. Novellikokoelma.

Kommentit

  1. Berlinillä oli todellakin taito hyppysissään, kun kirjoitti novelleja.

    VastaaPoista
  2. Tämä lukulistallani. Innolla odotan, että pääsen kirjaan tarttumaan

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Pearl oli vihainen, koska emme olleet yrittäneet auttaa heitä, ja minä yritin muistuttaa hänelle, että meidän oli tärkeää pysyä omissa oloissamme. Järkeilystäni huolimatta pelkäsin, että sydämeni oli kutistunut, kun vedenpinta oli noussut ympärilläni. Paniikki oli täyttänyt minut, kun vesi peitti maan, ja se työnsi tieltään kaiken muun ja kuihdutti sydämeni kovaksi, pieneksi möhkäleeksi, jota en enää tunnistanut. Kassandra Montag: Tulvan jälkeen HarperCollins Nordic 2020 alkuteos After the Flood suomentanut Hanna Arvonen äänikirjan lukija Pihla Pohjolainen kesto 14 h 2 min Suuren tulvan jälkeisessä ajassa eletään Kassandra Montagin romaanissa Tulvan jälkeen . Vesi on peittänyt alleen suuren osan maasta, ja luonnonvaroja on jäljellä enää. Ihmiskunnan rippeet taistelevat vähäisistä resursseista  ja yrittävät ehtiä ennen muita valtaamaan harvoja elinkelpoisia maa-alueita. Ikävät kohtaamiset ihmisten kesken ovat arkipäivää. Romaanin päähenkilö on aikuinen nainen, Myra, joka on jään

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy

Delia Owens: Suon villi laulu

He olivat tunteneet Chasen pikkuvauvasta asti. Seuranneet, miten poika oli lipunut läpi elämän ihastuttavasta lapsesta suloiseksi teiniksi, jalkapallokentän tähtipelaajaksi ja kylän kultapojaksi, joka työskenteli vanhempiensa yrityksessä. Ja lopulta komistukseksi, joka oli nainut seudun kauneimman tytön. Nyt hän retkotti siinä yksin, soisessa alennustilassaan. Kuoleman kylmä koura oli vetänyt pidemmän korren, niin kuin se aina teki. Delia Owens: Suon villi laulu WSOY 2020 alkuteos Where the Crawdads Sing suomentanut Maria Lyytinen 416 sivua Ällistyttävä esikoinen , unohtumaton romaani , luvataan kirjan takakannessa, ja odotukset ovat korkealla. Delia Owensin Suon villi laulu  houkuttaa nimellään ja on kannen mukaan maailmanlaajuinen jättimenestys. Tarinassa onkin viehättävyyttä mutta – valitettavasti – myös selkeitä ongelmia. Prologi tuo esille romaanin lähtökohdan: lokakuun 30. päivänä vuonna 1969 Chase Andrewsin ruumis lojuu suolla. Vanhasta palotornista putoaminen ei liene silkka on