Siirry pääsisältöön

Yaa Gyasi: Matkalla kotiin

"Kun hän oli ollut vielä pikkutyttö, isoäidin unien tulinainen oli kummitellut hänen ajatuksissaan hänen ollessaan valveilla. Hän oli kuullut naisesta vain isoäidin viedessä hänet rannalle ja kertoessa, mitä tiesi heidän esivanhemmistaan, mutta hänestä oli tuntunut silti, että hän näki naisen lieden sinisenä ja oranssina palavassa kaasussa, hehkuvissa hiilissä ja sytyttimien liekeissä. Hän oli pelännyt, että hänkin rupeaisi näkemään painajaisia - että esi-isät valitsisivat myös hänet kuulemaan heidän suvustaan kertovat tarinat - mutta pahat unet eivät olleet alkaneet, ja ajan mittaan liekkien pelko oli laantunut."
Yaa Gyasi: Matkalla kotiin
(Otava 2017)
Alkuteos Homegoing 2016
Suomentanut Sari Karhulahti
380 sivua
Otavan kirjasto -sarja on saanut uuden, hehkuvan jäsenen. Yaa Gyasin Matkalla kotiin on hieno romaani, joka kuvaa ajattomasti ja elävästi rasismin historiaa ja rasismin leimaamia elämänkohtaloita aina 1700-luvulta saakka.

Kaikki alkaa Ghanasta, joka ei vielä ole Ghana vaan Kultarannikko. Valkoiset ovat saapuneet, ja brittien hallinnoimasta linnoituksesta lähtee liikkeelle sukutarina, joka ulottuu Atlantin taakse ja nykyaikaan. Linnoituksessa ovat toisistaan tietämättä sisarpuolet: Effiasta tulee valkoisen kuvernöörin vaimo, jonka jalkojen alla vakityrmässä viruu Esi. Hänet viedään orjaksi Yhdysvaltoihin monen muun tavoin. Heimosotien vangeista muodostuu afrikkalaisille kauppatavaraa, josta valkoiset maksavat ja jota sullotaan orjalaivoihin. Orjista osa uupuu matkalle, osa päätyy uudelle mantereelle plantaasille töihin olosuhteisiin, jotka ovat sanalla sanoen epäinhimilliset.

Romaanissa seurataan kahden suvun tarinaa, jotka versovat samasta lähteestä. Toinen suku on Afrikassa, toinen Amerikassa, ja versot ovat siten erilaiset. Ihonväri on kuitenkin läsnä koko ajan, kuten ovat myös ennakkoluulot. Afrikassa epäsovinnaiset tekemiset saattavat johtaa yhteisön epäluuloon ja syrjintään, Amerikassa syyksi kaltoinkohteluun riittää väärä väri: "pahinta mitä Amerikassa saattoi tehdä oli olla musta mies."

Matkalla kotiin tuo lukijan eteen järisyttävän kuvan rasismista eri muodoissaan. Erään suvun ja sen jäsenten kautta Gyasi herättää vaikuttavasti eloon historian, joka kyllä on koulusta tuttua mutta joka on helppo ohittaa, koska tapahtumat ovat kaukana maantieteellisesti ja suurelta osin myös ajallisesti. Silti pohjalla oleva ajatus siitä, miten epätasa-arvoisessa asemassa ihmiset voivat ilman omaa syytään olla, on edelleen ajankohtainen ja tärkeä.

Romaanin ihmiset kokevat kauheita asioita ja törmäävät tämän tästä pahuuteen. Kuitenkaan kysymys ei ole kurjuuden maksimoimisesta vaan ikävyyksiin sekoitetaan sopivassa määrin valoa ja toivoa. Siten tarinasta muodostuu värikylläisen rehevä kertomus, josta välittyy elämän kirjoa kaikessa moninaisuudessaan. Suvun ja juurten merkitys on vahva: jokainen tulee jostain, vaikka tieto jossain kohtaa katkeaisikin.
"Meidän sukumme syntyi täällä, Cape Coastin kaupungissa", Vanha Nainen sanoi. Hän osoitti linnoitusta. "Näin tuon linnoituksen unissani yhä uudelleen, mutta en tiennyt syytä. Eräänä päivänä tulin tähän rannalle ja tunsin, että esi-isiemme henget kutsuivat minua."
Motiiviksi tarinassa nousee mustakivinen riipus, joka kulkee suvun kohtaloiden mukana. Kliseiseltä motiivin käytöltä kuitenkin vältytään, ja lopulta lukija tietää enemmän kuin nuoret suvun vesat, jotka kuvastavat kauniisti uskoa parempaan tulevaisuuteen. Tarinan lopetus tosin jää hieman latteaksi romaanin vahvan tenhon päätteeksi.
Sitä paremmin hän ymmärsi, että toisinaan vapaus vaati käsittämättömiä uhrauksia.
Yaa Gyasin esikoisromaani on vaikuttava ja kuvaa hienosti erilaisia maita ja kulttuureita, joissa on sekä hyvää että pahaa. Vaikka romaani kattaa pitkän ajanjakson ja näkökulmat vaihtuvat alati uusiin, pitää vahva tarina otteessaan. Suosittelen!

Matkalla kotiin muualla: Reader, why did I marry him?, Kirjaluotsi, Kartanon kruunaamaton lukija, Kirjahilla ja Mitä luimme kerran.

Helmet 2017: 40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä.

Kirjan ostopaikkoja: Adlibris* ja Suomalainen kirjakauppa*

Kommentit

  1. Tämä on aivan mahtavan upea romaani! Minulle tämä on tähän mennessä eräs vuoden parhaista lukuelämyksistä, jos nyt pitäisi rankata. Loppu on tosiaan hieman "arkinen" muuten niin vahvaan tarinaan verrattuna. Mutta sen voi antaa anteeksi, kun kirja muuten on niin hyvä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä minunkin listallani korkealle kohoaa, tarina on niin hieno. Itse asiassa mietin paljonkin, mikä olisi hyvä lopetus tarinalle. En keksinyt vastausta. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

100. postaus ja kirja-arvonta (päättynyt!)

Blogini on vielä lapsen kengissä ja ensi askeleiden tiellä, mutta sadannen postauksen aika tuli yllättävän äkkiä: tässä se nyt on! Ensimmäisen blogitekstini julkaisin 3.11.2013, ja nyt, noin neljän kuukauden iässä, on tämän sadan tekstin merkkipaalun aika. Vauvani on pari viikkoa blogiani vanhempi, ja juuri vauva selittää sitä, miksi olen ehtinyt lukea ja postata niin paljon. Hän on hyvin tyytyväinen ja rauhallinen, eli äidin lukuharrastusta ajatellen (ja toki muutenkin) unelmavauva. Olen ehtinyt viime kuukausina lukea enemmän kuin pitkään aikaan tätä ennen, joten kulunut talvi on ollut hyvin antoisa. Aloitin blogin, koska minua on jo pitkään häirinnyt se, että unohdan niin paljon lukemiani kirjoja. Kysymys ei ole kirjojen huonoudesta vaan onnettomasta muististani, ja ajattelin, että blogin avulla voin palata muistuttamaan mieleeni, mitä kirjoja olen lukenut ja millaisia ajatuksia ne ovat herättäneet. Bloggaaminen on kuitenkin ollut myös paljon muuta kuin lukukokemusten muistiin ki...

Blogistanian Tieto - äänestä täällä!

Logo: Marja-Leena Liipo Blogistanian kirjaäänestykset lähestyvät! Tarkat äänestysohjeet löytyvät täältä . Tänä vuonna tietokirjallisuuteen keskittyvää  Blogistanian Tieto  -kilpailua emännöidään tässä Kirjakaapin kummitus -blogissa. Jos haluat äänestää tietokirjallisuutta, julkaise perjantaina 27.1. kello 10.00 omassa blogissasi postaus, jossa kerrot, mitä kirjoja haluat äänestää. Linkitä postauksesi tämän postauksen kommenttikenttään, josta minä käyn linkatut postaukset lukemassa ja laskemassa äänet yhteen. Muistathan merkitä postaukseesi, montako pistettä kullekin kirjalle annat, jos äänestät useampia kirjoja! Myöhästyneitä listoja ei huomioida, eikä listaa myöskään saa julkaista etukäteen. Listan voi toki ajastaa ilmestymään etukäteen, ja linkin voi tuoda tähän postaukseen kommenttina jo ennen ensi perjantaita. Äänestystulokset julkaistaan emäntäblogeissa lauantaina 28.1. kello 10. Blogistanian muut emäntäblogit löytyvät seuraavista linkeistä: Blogistanian Finlan...